Post by Admin on Oct 18, 2013 3:34:56 GMT 2
(LOPPU!)
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 02 Elo 2007 02:48 pm Viestin aihe: Prinssit eivät voi olla sottapyttyjä, eiväthän? Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
((Evanya siis kaipailisin tänne. Peli on sovittu, mutta jos joku haluaa ängetä mukaan ja myös toiselle osapuolelle asia sopii, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan. Kysyä kannattaa kuitenkin))
--Tapahtumat sijoittuvat prinssin murhayrityksen ja synkän kansanjuhlan eli syyllisen hirttäjäisten välimaastoon.--
Ulkona satoi. Satoi toista päivää putkeen, jos haluttiin olla tarkkoja. Raskaat pisarat rummuttivat tasaisesti ikkunalasiin. Ne muodostivat pieniä vesivirtoja, jotka valuivat noroina alas saaden maisema ulkona näyttämään harmaan vihreältä velliltä. Se sopi prinssin mielialaan, mutta vaikeutti työntekoa. Öljylamppujen vastenmielinen tuoksu, jota oli yritetty peittää ties millä ruusöljyllä, mikä oikeastaan vain pahensi asiaa, kiemurteli väkisin nenään aiheuttaen lievää huimausta.
Frederik huokaisi syvään ja nojautui taaksepäin yksityisen työhuoneensa raskaassa nojatuolissa. Pöydälle oli kertynyt useita asiakirjoja, joiden läpi kahlaaminen oli uuvuttavaa. Teksti oli raskasta, erilaisten sanamuotojen soljuvan kiharaista sekamelskaa. Jossakin vaiheessa kirjaimet olivat alkaneet hyppiä riviltä toiselle ja prinssin oli täytynyt antaa periksi. Hän kaipasi lasillista hyvää brandya, likööriä, viskiä, mitä tahansa nautintoainetta, joka turruttaisi aistit edes hetkelliseksi. Oikeastaan Frederik tunsi itsensä juuri sillä hetkellä vanhaksi, hyvin vanhaksi. Ampumahaavaa pakotti ja sijoiltaan mennyttä olkapäätä jomotti. Lukeminen tuntui sumentavan hetkittäin näkökentän ja Frederik tiesi, että kuume saattaisi hyvinkin palata kiusaamaan häntä.
Pahinta kaikessa oli kuitenkin se, että hän ajatteli. Ajatteli taukoamatta äitinsä röyhkeyttä esitellä hänelle hänen tuleva morsiamensa ja kuinka tämä oli kuitenkin oikeassa. Toisaalta hän mietti kuumeisesti, kuka voisi olla murhayrityksen takana tai toisin sanoen hän yritti keksiä yhteyden murhayrityksestä kiinnisaadun ja hänen rakkaiden sisarustensa välille. Toistaiseksi hän ei ollut onnistunut. Työt olivat myös kasaantuneet liian pitkän vuodelevon aikana ja sama uhkasi toistua, jos hän yrittäisi saada kiinni menetetyn ajan. Äpäräprinssi huokasi uudelleen tuijottaen työhuoneen avoimesta ovesta suureen vastaanotto- ja oleskelutilaan. Siellä ei ollut mitään sellaista, mitä Frederik ei olisi nähnyt. Kaikki esineet olivat omilla tutuilla paikoillaan. Suljettu ovi hänen takanaan puolestaan johti makuuhuoneeseen, joka oli kuin myrskyn jäljiltä. Hän oli kieltänyt palvelijoita koskemasta mihinkään, mutta asialle oli aika tehdä jotain.
Frederik ei ollut oikeastaan yllättynyt kuullessaan kevyen koputuksen huoneistonsa oveen. Palvelijat tulivat ja menivät suurimman osan ajasta miten mielivät. Hento koputus osoitti kuitenkin hienovaraisuutta, ja vaikka siihen ei odotettukaan vastattavan millään tavalla, se antoi hieman aikaa päästä niin sanotusti edustuskuntoon. Prinssi nosti yhden pitkäpiimäisistä raporteista käteensä ja odotti oven avautumista.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Viimeinen muokkaaja, Prinssi Frederik pvm 26 Lok 2009 04:16 am, muokattu 2 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 16 Elo 2007 04:56 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
//Pääsinpähän nyt vastaamaan, kun ei järjen juoksu kulje tavallista vauhtiaan......//
Sade rummutti äänekkäästi valtavan käytävän isoihin ikkunoihin. Puiden lehdet riippuivat alaspäin kuin surumieliset vaeltajat, tai prinssit. Evany oli tietoinen prinssi Frederikin mielialasta ja monien muidenkin. Puinen luuta oli tiukasti naisen kädessä toisessa pieni vesi saavi ja taskussa puhdas, pieni pyyhe. Muutama vanhempi palvelusväen rouvista kulki häntä vastaan, sivuuttaen hänet tuijotellen ikkunoita, joihin sade pisarat tulivat ja lipuivat alas ikkunan pieleen. Evany kuuli jonkun lausuvan hänen nimensä ja pian hänen eteensä hypähti vaaleilla ja laineikkailla hiuksilla ja sinisillä silmillä varustettu toinen palvelustyttö Jane.
Evany yritti päästää toisen palvelusväen tytön ohi, mutta tämä aina ujuttautui hänen eteensä. "Jane, väistyisitkö, minun pitää päästä sinun ohisi. Nyt!" Evany pyysi niin kohteliaasti kuin osasi. Toinen palvelustyttö päästi hänet ohitseen, mutta tarttui saman tien tätä hihasta, kysyen, minne Evany oli menossa. Nainen veti hihansa pois, jättäen kuitenkin vatsaamatta toisen kysymykseen. Hän marssi hiljaa, jättäen hölmistyneen Janen taakseen.
Pian hän saapuikin prinssi Frederikin huoneiston ovelle. Palvelustyttö vilkaisi sivusilmällä Janea, joka oli tullut huomattavasti taas lähemmäs.
Vaikka hän oli tottunut siivoamaan kaikkialla, arvo valtaisen prinssin huoneiston siivoaminen oli kunnia tehtävä. Nainen koputti tavallisen hennosti puiseen oveen. Koputus kaikui hiljaisena käytävässä ja palvelustyttö tunsi Janen katseen niskassaan. Hän odotti hetken ja avasi sitten oven. Hän ei yllättynyt nähdessään prinssi Frederikin istuvan pöydän ääressä, isoja raportti pinoja pöydällä.
"Prinssi Frederik, enkai häiritse? Tulin siivoamaan huoneistoanne." Evany sanoi hellällä äänellään ja niiasi niin syväänkuin pystyi, kaatamatta tavaroitaan lattialle.
Hän asteli hieman aran puoleisesti sisemmälle huoneeseen. Hän tunsi itsensä aivan mitättömäksi siinä paikassa. Evany jäi odottamaan, että prinssi antaisi hänelle luvan ryhtyä tai joutua töihin.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 17 Elo 2007 02:16 am Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
((Eip haittaa mitään. Saapahan vanha välillä lukea pois alta vanhoja juttuja.))
Frederik katsoi palvelijatarta hetken aikaa vaiti tämän esittäessä asiansa varsin hurmaavalla äänellä. Hän laski raporttinsa takaisin lukemattomien papereiden pinoon vastaamatta heti palvelijattarelle. Harmaiden silmien katse kertasi tytön olemusta yhä uudestaan ja miksei olisi, sillä myös prinsseillä oli silmää naiskauneudelle, joka tuli rumasti sanottuna lantakasoista kierimästä paremman elämän toivossa. Evany, vaikka Frederik ei suinkaan tiennyt palvelijattaren nimeä, täytti tämä hänen naisen ulkomuodolle asettamat vaatimuksensa. Tyttö oli kieltämättä nuori ja tuo vaalean kalvakka iho oli varmasti jotain, jota hovin naiset kadehtivat piian kulkiessa heidän silmiensä alitse. Prinssi hymyili tytölle kevyesti ja osoitti ovea takanaan.
”Makuuhuone on hirveässä kunnossa”, äpäräprinssi tuumasi kääntäen katseensa takaisin papereihinsa. Tytön tuli kuvitella, että hän oli arvioinut lähinnä tämän kykyä pitää suu kiinni prinssi kammarin järkyttävästä kunnosta, eikä mistään muuta.
”Osa vaatteista on likaisia. Ne on vietävä pesuun, mutta ratsastusasu saa jäädä. Lisäksi vuodevaatteet on vaihdettava, muuten tiedätkin varmasti mitä tehdä”, puhuessaan prinssi kastoi kynänsä musteeseen ja allekirjoitti nimensä paperiin. Sitten hän vilkaisi uudestaan tyttöön.
”Huoneen ovi ei ole lukittu. Jätä se auki mennessäsi. Voit ryhtyä töihin, mutta vältä ylimääräistä melua”, jatkettiin vielä varmuuden vuoksi ohjeistusta. Ei sillä, että palvelusväki olisi taitamatonta ja havainnointikyvytöntä, vaan siitä syystä, että hän saisi itse vilkuilla naiskauneutta ja lepuuttaa mieltä siinä samalla.
Prinssi syventyi jälleen papereihin. Vielä muutama ja hän voisi hyvillä mielin jättää loput myöhäisempään ajankohtaan ja kaataa itselleen ryypyn, jota hän oli kaivannut jo pitemmän aikaa. Sen konitohtorin ei tarvinnut tietenkään tietää asiasta mitään. Ei yksi pahainen tilkkanen hyvää brandya voinut olla enää tässä vaiheessa kuolemaksi.
”Jos käsket jonkun täyttää öljylamput niin käske jättää kukkaistuoksut sikseen. Saan niistä päänsärkyä”, mutistiin vielä hajamielisen oloisesti. Miksi espanjalaisten täytyi välttämättä sekaantua jokaiseen pikku yksityiskohtaan? Eikö niille kelvannut mikään? Sanamuotojen kanssa kikkailu ei kuitenkaan toisi mitään muutoksia sopimukseen, mutta tämä tarkoitti sitä, että hän joutuisi istumaan vielä toistamiseen espanjan suurlähettilään, kaksosten ja muutaman muun vähemmän merkityksellisen ihmisen kanssa pitkäpiimäisessä kokouksessa. No, sille ei mahtanut kai mitään. Frederik valitsi alustavasti sopivan ajankohdan sisarustensa ehdotuksista ja työnsi paperin erään kansion väliin eteenpäin toimitettavaksi. Hän vilkaisi myös vaivihkaa piikatyttöä kuin tarkistaakseen tämän olevan työntouhussa.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 17 Elo 2007 06:05 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Hän kuunteli toisen ohjeet, niiaten vielä lopuksi. "Tietenkin, majesteetti." Hän heläytti tavalliseen äänensävyllään. Palvelustyttö nyökkäsi kävellen kohti prinssin osoittamaa ovea. Avatessaan huoneen oven nainen olisi voinut voihkiasta tai kiljaista, mutta prinssin kuulten sellainen ei olisi sopivaa. Palvelijatar ymmärsi hyvin, ettei hänen kannattaisi avata suutaan hänen korkeutensa huoneen kunnosta. Nainen jätti oven auki, noudattaen prinssin antamia ohjeita. Hän laski luutansa ja vesi saavin oven viereen, ylimääräisiä ääniä aiheuttamatta ja tuijotti likaisia vaateita, joita lojui sinne tänne. Evany huokaisi hiljaa, siirtäen joitakin hiuksiaan korvansa taakse ja ryhtyi töihin.
Pian hänen sylinsä oli täynnä likaisia vaatteita, jotka hän laskosti kauniisti lattialle, viedäkseen ne myöhemmin pesutupaan. Palvelijatar vaihtoi lakanan ensiksi, pitäen lukuisia tyynyjä ja untuva peiton kädellään, hänelle ei tuottanut vaivaa tuosta erikoisesta vuodevaatteiden vaihtamisesta. Nainen riisui toisella kädellään esiliinansa, laskien sen maahan ja sen päälle tyynyt ja peiton. Ihme ettei hän ollut ennen tehnyt niin, tai no eihän monillakaan ole niin paljon tavaraa sängyssä.
Valkoinen, puhdas pussilakana, peitti sisälleen peiton. Evany nosti peiton siistiksi, täydellisen suoraksi sängyn päälle, kääntäen kuitenkin sängyn toisesta pääydtä peiton kaksin kerroin. Tyynyihin hän vaihtoi nopeasti liinat ja asetti ne siististi sängylle ja veti tyynyjen päälle peiton pään, jonka oli juuri taittanut. Äpärä palvelustyttö sitoi esiliinansa takaisin vyötärölleen, vieden likaiset vuodevaatteet laskostettuina likaisten vaatteiden päälle. Evany huomasi prinssin ratsastusasun lojuvan puisella tuolilla. Hän pyyhki asusta ylimääräisen pölyn, mitä siihen oli ehtinyt tarttua ja vei sen suureen vaate kaappiin.
Hiljaa hyräillen nainen kasteli pyyhkeen yhden kulman veteen ja alkoi putsaamaan sängyn puisia päätyjä ja vaate kaappia. Palvelustyttö ei muistanut ollenkaan, että huoneen ovi oli auki ja hänen hyräilyynsä alkoi tulla hiljaisia sanoja, jotka hädin tuskin kuuli.
" ...linnut ne kauniit, pesevät siipiään aamun koitteessa..." Nainen ei itse pitänyt laulu äänestään, mutta muuta ei ollut kuulunut vähään aikaan kuin prinssin kynän rapinaa pergamenttia vasten ja sateen rummutusta ikkunalasiin.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 21 Elo 2007 05:24 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Viimeinen asiakirja, ainakin juuri sillä hetkellä se sai luvan olla viimeinen, sai prinssin allekirjoituksen. Hän sujautti sen pinoon, jonka papereiden oli määrä siirtyä eteenpäin arkistojen kätköihin. Frederik venytteli varovasti ja nousi. Hän oli yllättynyt siitä, kuinka hiljaa palvelijat saattoivat työskennellä. Vai tekikö tyttö edes mitään? Frederik katsahti avoimesta ovesta ja oli varsin tyytyväinen näkemäänsä. Huone näytti jo nyt sen verran asunkelpoiselta, että hän olisi voinut häätää tytön muihin hommiin, mutta sen sijaan prinssi käänsi selkänsä ja käveli oleskelutilaan, jossa hän tiesi lasikaapissa olevan kristallilaseja ja niiden seurana useita karahvillisia erilaisia alkoholijuomia, jotka lääkäri oli häneltä kieltänyt.
Frederik tarttui kristallisen karahvin kaulaan ja nosti korkkia. Makea liköörin aromi leijaili hänen sieraimiinsa. Ei, hän halusi jotain muuta. Seuraavassa karahvissa oli myöskin likööriä, mutta kolmannesta lehahtavan tuoksun täytyi kuulua konjakille. Frederik totesi, että hän olisi päässyt huomattavasti helpommalla kutsumalla palvelijan täyttämään jokaisen toiveensa, mutta ylpeys ei antanut periksi. Ei häntä tarvinnut koko aikaa paapoa kuin lasta.
Sade rummutti edelleen tasaisesti ikkunalasiin prinssin istuutuessa yhteen ylellisen upottavista nojatuoleista. Se ei kuitenkaan tuntunut rentouttavan häntä pätkän vertaa, vaikka konjakin maku rauhoitti miellyttävästi. Makuuhuoneesta kuuluva hyräily pakotti hänet kuitenkin jalkeille. Frederik liikkui hitaasti, kuin varkain, omassa huoneistossaan ja pysähtyi ovensuuhun nojaten tummanpuhuvaan mahonkiseen ovenkarmiin. Hän antoi katseensa seurata palvelustyttöä ja kuunteli tuota sävelmää, joka ei ollut prinssille ennestään tuttu. Miksi se olisikaan ollut? Eihän hän ollut tutustunut tavallisen kansan musiikkiin juurikaan, vaan oli opetellut tulkitsemaan suurten säveltäjien teoksia.
”Harvoin täällä kuulee kenenkään palvelijan uskaltautuvan lauleskelemaan prinssin ollessa paikalla”, Frederik sanoi matalalla äänellä toruen lempeästi tyttöä. Hän oletti toisen ainakin hieman säikähtävän, sillä toinen näytti olevan syventynyt työhönsä huomattavasti paremmin kuin prinssi hetki sitten itse.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 08 Syy 2007 08:50 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Ei voinut sanoa, että palvelustyttö olisi pelästynyt vähän, tämä oli vähällä kirkaista ja tiputtaa pyyhkeen lattialle. "Anteeksi teidän korkeutenne, en tee sitä enää, lupaan sen." Evany sanoi ripeästi, mutta selkeällä äänellä.
Kuinka kehtasinkin lauleskella tuolla tavoin prinssin huoneistossa, minut pitäisi sitoa puuhun tai lähettää maanrakoseen. Evany ajatteli häpeissään ja nolona. Pienet punastumisenpilkut pujahtivat palvelijan poskille, tämän niiatessa erityisen syvään. Nainen muisti, että hän ei ole kerennyt siivoamaan vielä koko huonetta. "Anteeksi, teidän ylhäisyytenne, mutta minun jatkettava töitäni, jotten häiritse teitä enempää." Palvelijatar sanoi, niiaten ja pyyhkien sängyn jalkopäätyä, kääntämättä selkäänsä kuitenkaan prinssi Frederikille.
Sade, joka oli alkanut jo pari päivää aiemmin, ei enää rummuttanut niin tasaisesti ikkunaan, vaan alkoi pikkuhiljaa tyrehtymään. Evany pyyhki huolellisesti sängyn puisia osia ja myös jalat. Hän nappasi luutansa ketterästi ja alkoi lakaisemaan ylimääräisiä pölypalleroita nurkista ja sängyn alta, keräten ne pieneen nahkapussiin. Luudan työnnettyä kainaloonsa, palvelijatar tarttui uudestaan pyyhkeeseen, sen puhtaampaan puoleen nainen alkoi pyyhkiä eri puista vaate kaappia.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 11 Syy 2007 07:56 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Prinssi ei virkannut mitään tytön pyytäessä kuuliaisesti anteeksi. Siitä hän piti erityisesti, kuuliaisista ihmisistä, jotka eivät tunkeneet nokkaansa jokaiseen pikkuasiaan. Toisaalta hän olisi voinut rauhoitella tyttöä sanomalla, ettei hän välittänyt ja hän oli lopettanut työnsä, mutta näin tilanne oli huomattavasti kutkuttavampi. Sitä paitsi tämä oli kuninkaallinen palatsi, ei mikään pahainen aateliston tila, jossa lapset saivat temmeltää vapaasti tietyissä rajoissa.
Frederik jäi kuitenkin edelleen rennosti nojailemaan makuuhuoneensa puolelle maistellen hitaasti konjakkia. Hän halusi päästä liikkeelle, karistaa tukahduttavan suitsukkeisen tuoksun. Valitettavasti hän saattoi vain pitää silmällä palvelijatarta, joka ammattilaisen tavoin hääri ylellisessä huoneessa. Tyttö-rukka ei varmaan koskaan olisi päässyt näkemään tällaista loistoa, jollei olisi onnistunut saada paikkaa palatsista. Vieno hymy pyrki äpärän kasvoille teräksen harmaiden silmien välkähtäessä valaistuksen himmeydessä. Toiset olivat onnekkaita. Hän laski lasinsa lipaston päälle puoliksi tyhjennettynä ja lähestyi palveluspiikaa suoristaen tiukasti napitettua vaaleansinistä liiviänsä.
Pieni testaaminen kuului prinssin tapoihin, varsinkin kun kyseessä oli joku palvelusväkeen kuuluva. Hän pysähtyi tytön eteen odottaen tämän niiaavan ja luovan katseensa alas, kuten hyviin tapoihin kuului.
”Osaatko lukea ja kirjoittaa?”, Frederik kysyi kysymyksensä odottaen kielteistä vastausta. Harvat osasivat nämä taidot. Kauppiaat ehkä, tai sitten he käyttivät kirjureiden palveluita ja pyörittelivät mielessään ainoastaan rahasummia. Muu tavallinen kansa oli vielä huonommassa asemassa. Ehkä jotkut pääsivät piipahtamaan kiertokouluihin, tai miksi niitä nyt kutsuttiinkaan. Prinssi tarttui napakasti tytön leukaan ja kohotti tämän kasvot itseensä. Rose olisi ollut mielissään saadessaan tällaisen päiväperhosen liihottelemaan joukkoonsa. Frederik ei itse keräillyt kauniita asioita sisarensa tavoin. Hän halusi jotain aivan muuta. ennen kaikkea hän halusi näyttää äidilleen, ettei tämä kyennyt määräilemään poikaansa.
Teräksen harmaat silmät tutkivat tarkasti tytön kasvoja. Ne olivat sievemmät kuin Lisbethin. Olihan Evany toki nuorempikin kuin kamarineito ja varmaankin neitsyt. Frederikiä huvitti hänen omat ajatuksensa, mutta hän oli mies siinä, missä kuka tahansa muukin.
”Niin kovin sievä, juuri sopiva päiväperhonen liihottelemaan muiden joukossa, mutta parempaa ei tarjota”, prinssi puheli hiljaa itsekseen kuin miettien, mitä hän voisi tehdä tytön hyväksi.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 13 Syy 2007 06:01 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Palvelijatar jatkoi putsaamistaan, tietoisena prinssin läsnäolosta, eikä arvon prinssin läsnäolo haitannut häntä yhtään. Saatuaan vaatekaapin pyyhittyä, hän siirsi nyt entisen puhtaan pyyhkeen pieneen taskuunsa. Vaikka hän oli nopea siivoamaan, hänestä tuntui kuin huone olisi vasta puoliksi puhdistettu. Evany rääkkäsi aivojaan katsomalla huonetta ja mietti mitä hän ei ollut ehtinyt pyyhkiä tai mistä ei ollut siivonnut pölyä pois. Evany siirtyi huoneen poikki ihmeellisen nopeasti ja asettui lopulta vaatekaapin viereen, huomaten että prinssi oli lähestynyt häntä. Evany niiasi syvään ja laski katseensa, kohteliaisuudesta. Hän nosti hieman katsettaan. "Kyllä, teidän korkeutenne. Osaan lukea ja kirjoittaa." Palvelijatar sanoi, niiaten uudemman kerran. Prinssin napatessa palvelijatarta leuasta, tämä hätkähti huomaamattomasti ja nosti kätensä jännittyneinä vatsansakohdalle.
Evany tunsi oman sydämensä lyönnit kiihtyneen ja se hämmensi tyttöä itseään. Prinssi Frederikin harmaat silmät tuntuivat tutkivan tyttöä tarkkaankin. Palvelijatar toivoi salaa mielessään, ettei arvon prinssi huomaisi hänen sydämmensä nopeutuvaa sykettä. Evany kurtisti hieman kulmiaan, kuullessaan prinssin puhuvan itsekseen.
Sade oli jo melkein loppunut, eikä enää rummuttanut ikkunalasiin ja se rauhoitti Evanyä hieman. Palvelijatar huolestui nyt eniten siitä mitä Prinssi ajatteli.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 14 Syy 2007 12:27 am Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Vai niin, äpärä oli hieman yllättynyt kuultuaan tytön osaavan lukea ja kirjoittaa. Se saattoi tietää ongelmia, varsinkin jos Rose kiinnostuisi tytöstä yhtään enempää, tai Francis. Loppujen lopuksi oli vaikeaa, ellei täysin mahdotonta, luottaa palvelusväkeen. Frederik hymähti jatkaen tytön tuijottamista antaen sormiensa otteen kirvota tytön leuasta. Hänestä oli tulossa vihdoin ja viimein liian vainoharhainen. Pian hän olisi hermoheikko, jos jatkaisi analysointia ja salaliittoteorioiden kehittelyä.
”Harvinainen taito naisella, joka joutuu luuttuamaan toisten lattioita”, Frederik sanoi liikahtamatta paikaltaan, vaikka tiesi ajaneensa palvelustytön epämiellyttävän ahtaalle huoneen reunan. Se oli kieltämättä imartelevaa puhetta, mutta Frederikhän oli tunnetusti viehättävä mies, monien ihailema ja vielä useampien vihaama. Prinssi pysyi yhä tuolla monille niin epämiellyttävällä läheisyydellä antaen katseensa vaeltaa edelleen arvioivana piiassa.
”Sisareni, Prinsessa Rose pitää kauniista asioista; upeista vaatteista, kimaltavista koruista, runosanoista ja kauniista ihmisistä. Minä olen hieman toista maata. Minä pidän vahvoista tunteista, kokemuksista, sovinnaisissa tilanteissa myös kosketuksesta”, Prinssi nappasi Evanyn käden omien hoikkien sormiensa väliin. Hän ei uskonut tytön vastustelevan, olisiko pelkkä piika edes uskaltanut vastustella?
Frederikin iho oli pehmeä, kuten kaikilla, jotka eivät olleet tehneet koko elämänsä aikana tehneet oikeaa työtä. Olihan hän viettänyt aikaansa talleilla ja miekkaillen, mutta siltikään hänen kätensä eivät olleet muuttuneet karheiksi kuin sotilaiden tai tallipoikien.
”Ymmärrätkö, mitä tarkoitan?”, prinssi kysyi matalalla äänellä haluten saada tytön punastumaan. Oli kamalan rumaa leikitellä nuorella tytöllä tällä tavoin. Frederik karisti oman nuhteensa mielestään ja hymyili seesteisesti. Kertoisiko tyttö tästä kenties muille, vai jäisikö tämä heidän kahden väliseksi keskusteluksi? Sitä Frederik ei tiennyt, eikä sillä oikeastaan ollut edes väliä.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 24 Syy 2007 05:55 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Evany hymyili pikaisesti prinssin sanoille.
"Lukeminen ja kirjoittaminen ovat harvinainen taito tavallisilal kansalaisilla, kuten hänen korkeutensa sanoi." Palvelijatar sanoi mielyttävällä äänen sävyllä, niiaten syvään, laskien hieman katsettaan, ettei olisi katsonut suoraan äpärä prinssin harmaisiin silmiin. Palvelijatr hämmentyi kun prinssi nappasi naisen sormet omaan käteensä. Prinssin kädet olivat yllättävän pehmeät, eivät ollenkaan sellaiset joihin Evany oli tottunut. Hän ei ajatellut edes vastustella. Se tosiseikak häntä haittasi, jos hän olisi viitsinyt vastustella, prinssi Frederik varmaan makaisi pian pitkin pituuttaan lattialla.
Palvelijatar punastui syvästi. "Anteeksi nyt, teidän korkeutenne, mutta aiotteko te leikitellä kanssani?" Evany kysyi suoraan äänellään, joka oli kovin tuntematon muilel kuin hänelle itselleen. "Anteeksi, tarkoitukseni ei ollut loukata teitä, herrani, mutta minä en ole mikään lelu." Palvelijatar puolustautui prinssin harmaiden silmien katseelta.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 25 Syy 2007 08:22 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
((Pyydän anteeksi pientä hittausta ja hahmosi liikuttamista. Vetoan viattomasti Frederikin auktoriteettiin, jos se sopii sinulle.))
Frederik nauroi tytön sanoille, ei suinkaan pilkaten vaan kevyen huvittuneena. Hän oli olettanutkin tytön olevan kyllin fiksu tajuamaan mitä prinssi oli halunnut hänen ajattelevan.
”Sehän olisi suorastaan pyhäinhäväistys, jos en leikittelisi kauniiden tyttöjen kanssa kun minulla on siihen vielä mahdollisuus”, prinssi vastasi yhtä suorasukaisesti punastuneelle tyttölapselle. Häntä kiinnosti tietää suuresti, mitä palvelusväen joukossa kuiskailtiin hänestä ja kaksosista. Jostain syystä hänellä oli tunne, että palvelustytöistä osa vilkuili häntä vähän enemmän kuin vain kiinnostuneena ja osa tuntui pelkäävän kuollakseen.
Frederik piti edelleen kiinni tytön kädestä, mutta astahti askeleen taaksepäin puristaen kevyesti tytön sormia. Ne eivät olleet aivan niin pitkät ja sorjat kuin parhaimmilla naispianisteilla. Se oli huomio, joka sai Frederikin mietteliääksi. Toisinaan hän vain ajatteli vain ihmisten käsiä ja kuinka paljon ne pystyivät kertomaan itse käsien omistajasta.
”Flyygeli”, prinssi totesi yks kantaan ja nykäisi tytön mukaansa. Nopea käännähdys sai hänet irvistämään itsekseen, mutta piika ei sitä onneksi nähnyt. Hän veti tytön perässään työhuoneen läpi oleskelutilaan ja päästi sitten yllättäen irti tytön kädestä.
Flyygelin kansi oli auki, koskettimia peitti musta samettikangas, jonka äpärä pyyhkäisi siististi viereiselle pöydällä, jossa lojui kasa nuottipapereita. Hän itse istuutui alas laskien sormensa koskettimille rakastavasti kuin olisi koskettanut rakastajatartaan.
”Nyt hyräile. Laula laulusi pieni piikatyttö”, prinssi kujersi tytölle tapaillen muutamaa nuottia, jonka oli napannut hyräilystä, muta ei osannut asettaa niitä oikeille paikoilleen.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 26 Syy 2007 04:42 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
//No kun vetoat noin viattomasti, niin ei hittaus mitään haittaa. Minun on myös hieman käyttää hittausta, pikku juttua vaten, pahoittele,//
Evany mutristi huuliaan prinssin huvittuneelle naurulle kuin tämän lauseelle.
Palvelijatar seisoi paikoillaan, kunnes prinssi nykäisi hänet mukaansa. Tuntien kuinka Frederik päsäti tytön kädestä, tämä meinasi horjahtaa lattialle, mutta sai niukin naukin pidettyä itsensä tasapainossa.
Tyttö katseli flyygeliä. Kuinka hän ei ollut sitä ennen huomannut, Evany huomasi miettivänsä. Hän kiiruhti nopein ja kevyin askelin prinssin viereen, kuitenkaan koskematta mihinkään. "Kyllä, herrani." Palvelijatar sanoi, alkaen kaivelemaan laulumuistiaan ja oli pian valmis laulamaan lempilaulunsa. Hän odotti, kunnes sävelet kaikuivat hänen korvissaan, vaikka prinssi Frederik ei ollut aloittanutkaan, vielä. Evany soitti kömpelösti laulun alkusävelmiä, jotka hän ol opetellut tarkkaan. "Luvallanne, prinssi." palvelijatar sano, asetaen prinssin sormet oikeille kosketimille.
"Tuuli, tuuli. Tunnen kuinka laulat hiljaa pienen tyttäresi uneen...
Kaikki on tuskaa. Mikään ei tunnu muuttuvan. Aika on pysähtynyt...
Tuuli, kuinka pienet tyttäresi kuolevat. He kuolevat vuosien mukaan, yksin ja kylmään. He tunne mitään ei...." Evany lauloi, pieni kyynel vieri tytön poskea pitkin. palvelijatar veti syvään, mutta hiljaa henkeä, pyyhkien nopeasti kyyneleen pois ja jatkoi.
"Miksi linnut ovat pois oksiltasi lentäneet? Olet onneton, sillä pieni tyttäresi on kuollut, kuollut ennen sinua..."
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 08 Lok 2007 01:59 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
(Sehän on vain reilu peli. Anteeksi hyvin pikainen vastaus, joka tulee luultavasti olemaan täynnä kirjoitusvirheitä, eikä mitään tarttumispintaa...)
Frederik kuunteli tarkasti jokaisen sävelen, jonka palvelijatar soitti pitäen katseensa tiukasti koskettimissa. Tyttö oli amatööri. Tietysti oli, mutta nämä huomiot olivat luonnollisia asialle vihkiytyneelle henkilölle. Pienellä vaivannäölä tyttö olisi voinut olla jopa kohtalaisen hyvä soittaja, mutta eiväthän piiat saaneet tällaisia etuoikeuksia. Itseasiassa Evanya oli kohdannut jo nyt yllättävä onni ja kunnia saada opettaa prinssille jotain uutta.
Frederik antoi tytön ohjata sormensa oikeille koskettimille. hän veti syvään henkeä ja antoi musiikin virrata mielessään. Hän soitti harvoin melodioita, joita hän ei tuntenut entuudestaan. Jopa sievien aatelisneitojen hyräilyt olivat tuttuja ja turvallisia hovissa kuultavia melodioita ja sävelmiä, mutta tämä oli jotain täysin uutta. Prinssi koetti parhaansa mukaan pysyä mukana tytön laulussa. Hänen kulmansa olivat keskittyneessä kurtussa, mikä li hyvin epätavallista muiden läsnäollessa, jolloin äpärä yritti tietoisesti pitää seesteistä maskia kasvoillaan.
Kyyneleitä prinssi ei huomannut. Häntä ärsytti lähinnä oma olotilansa, soiton takkuaminen, joka johtui olkapään vihoittelusta. Ylväs pysty soittajan asento rasitti myös kyljen haavaa, joka oli jo paljon parempi, mutta konitohtori olisi varmasti pitänyt prinssin vielä mielellään vuoteessa, kaksosten pyynnöstä totta kai. Frederik lopetti soittonsa huokaisten. Hän vilkaisi tuijotti käsiään, joista varsinkin vasen tärisi syyttä suotta.
"Käy hakemassa konjakkilasi makuuhuoneesta ja täytä se", prinssi määräsi hiljaisella äänellä, josta kuulti läpi auktoriteetti, jota kuitenkin vaimensi selvä ärtymys ja pettymys. Asioiden ei kuulunut olla tällä tolalla.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 29 Tou 2008 06:27 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
//Pahoittelen tätä pitkää vastaus väliä itseltäni.//
Evany tiesi olevansa mitätön nuoren prinssin rinnalal. "Pahoittelen, että olen näin huono, teidän korkeutenne." Hän sanoi. Kaiken lisäksi hntä nolotti, että oli näyttänyt nuorelle kuninkaalliselle herkän puolensa. Palvelustyttö huomasi Fredirikin soiton takkuilevan, mistäne johtui, tyttö ajatteli. Evany seisoi hievahtamatta paikoillaan ennenkuin prinssi määräsi hakemaan hänelle konjakkia. "Jos se on arvon prinssin tahto, teen niin kuten hän pyytää." Evany lausui kohteliaasti, syvään niiaten ja rientää sipsutti prinssin makuuhuoneeseen.
Evany löysi vaivattomasti prinssi Frederikin konjakkilasin, jonka löysi pieneltä pöydältä ja kaatoi lasiin konjakkia, vieden sen äpärä prinssille. "Olkaa hyvä, herrani. Konjakkia kuten pyysitte." Palvelijatar sanoi jälleen syvään niiaten, jota ennen tietenkin antoi lasin prinssille.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 05 Kes 2008 11:05 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Tytön askeleet loittonivat ja lopulta pysähtyivät kokonaan. Prinssi kuunteli tarkasti tietäen tytön joutuvan ehkä hieman etsimään oikeaa alkoholikarahvia niin monien joukosta. Hän vilkaisi vielä toistamiseen käsiään, setti sormet koskettimille, mutta ei soittanut ilmoille ainoatakaan sointua. Sen sijaan hän tuijotti käsiään ja puristi ne vihaisesti nyrkkiin. Piikatyttö oli palaamassa ja Frederik katseli sivusilmällä tytön kepeää liikehtimistä laskien kätensä avattuina syliinsä.
”Kiitos”, Frederik sanoi tarttuen konjakkilasiin ja samalla myös salakavalasti Evanyn käteen. Se ei ollut pitkä kosketus, mutta prinssi antoi teräksenharmaan katseensa pysyä tiukasti ja ihailevana piian kasvoissa.
”Se oli kaunis laulu, pieni piikatyttö”, hän sanoi vetäen lasin kevyesti liukuen omaan keteen ja siitä huulille. Konjakin aromi alkoi vähitellen saada nuoren miehen rentoutumaan. Hän tarkkaili tyttöä edessään arvioiden, kuinka pitkälle hän saattoi leikin viedä omaksi ilokseen.
”Mutta palataksemme siihen, mistä ennemmin puhuimme… Leikittelyyn siis. Väititte, ettette ole mikään lelu, tai ette ainakaan sellaiseksi aikone ryhtyä. Eikö vain? Mutta minun näkökulmastani te olette hyvinkin sidotussa asemassa niin kauan kuin toimitti täällä palatsissa muiden alaisuudessa. Eikö se tee teistä jo jonkun toisen lemmikin? Odotatte joka päivä kättä, joka teitä ruokkisi”, prinssi sanoi vakavalla äänellä nousten seisomaan. Hän maistoi toisen kulauksen konjakkia ja laski lasin flyygelin kapean puuosan päälle yllättävän tottuneesti.
”Minä olen yksi niistä, jotka antavat käskyjä teidän käskijöillenne. Minä olen se, joka ruokkii teidät, vaikka toiset saattavat väittää täysin päinvastaista”, Frederik astui aivan tytön eteen taivuttaen itsensä kuiskuttelemaan tytön korvaan.
”Se tekee teistä, pieni piikatyttö, vain yhden niin monista, joita olen pitänyt hyvänä. Tiedän, mitä minusta puhutaan palvelijoiden parissa. Osa siitä on hyvinkin totta ja toinen puoli vain ilkeitä valheita. Sen voin kuitenkin luvata, pieni piikatyttö, että ne jotka käyvät kauppaa minun kanssani, joiden kanssa leikittelen, saavat kohtelua, josta useat vain uneksivat ja harvalla riittää mielikuvitus”, prinssin huulet hipaisivat kevyesti tytön korvaa hänen perääntyessä ja kääntyessään nostamaan konjakkilasin huulilleen hymyillen huvittuneen tietäväistä hymyä.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 17 Lok 2008 10:18 am Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Evany huomasi prinssin nopean ja vähänaikaisen kosketuksen kädessään ja se sai nuoren naisen posket kuumottamaan. Hän tuskin huomasi toisen teräksen harmaiden silmien katseen, joka pysyi tiukasti hänen kasvoissaan. Palvelijatar niiasi syvään kuullessaan prinssin lauseen.
Ei olisi pitänyt laulaa sitä laulua, saatoin saattaa itseni huonono valoon. Evanya torui itseään. Palvelijatar hivenen hätkähti herransa muututtua totiseksi ja ottaen esille puheenaiheen, josta he olivat aikaisemmin puhuneet. Palvelijatar kuunteli suu tiukasti yhdessä kuinka prinssi selosti kuka palvelijattaren ruokki. Tyttö ei pitänyt varsinaisesti puheenaiheesta, muttei viitsinyt uhmata herraansa, sillä se tietäisi mitä kauheuksia. Nuorukaisen jatkaessa ja siirtyessä "...saavat kohtelua, josta useat vain uneksivat ja harvalla riittää mielikuvitus” nosti Evanyn ihon kananlihalle. Samaan aikaan hän tunsi kiihtymyksen ja tunnekuohun risteytyksen.
Palvelijatar jäykistyi tuntiessaan prinssin huulet koskettivat hänen toista korvaansa. Oli kuitenkin hyvin lähellä ettei hän pyörtynyt siihen paikkaan. Se oli kaikista intiimisin kosketus jonka Evany oli koskaan saanut isäntäväeltään, saatika sitten korkea-arvoiselta prinssiltä. Vaikka hän olikin prinssi Frederikin kannattaja, hän ei ollut ottanut huomioon sitä seikkaa, että prinssi haluaisi leikitellä hänen kanssaan kaikissa maailman asioissa. Hän oli myös hämmästynyt prinssin pitkää puhumisvuoroa ja sen jälkeistä kontaktia.
"Herrani, mitä te oikein tarkoitatte?" Evany kysyi saatuaan äänensä takaisin, haluten saada varmistuksen omille epäillyilleen.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 08 Mar 2008 07:48 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Niin, mitä hän oikeastaan tarkoittikaan? Frederik aprikoi mielessään, että hän pysähtyi hyvin harvoin pohtimaan tällaisia asioita. Yleensä hän laskelmoi hyötyä ja mietti tekonsa seuraamuksia. Tässä tapauksessa seuraamukset olisivat minimaaliset. Lisää juoruja niin hyvässä kuin pahassa ja hän saisi kenties nauttia ruumiillisista iloista niin halutessaan. Valitettavasti tyttö ei ollut aivan yhtä rohkea kuin hänen pitkäaikainen petikumppaninsa Lisbeth. Toisaalta hän ei pitänyt kyseisen palvelijattaren julkeudesta, mutta tämä osasi pitää suunsa kiinni. Mokomakin hempukka.
Frederik käänsi kuitenkin ajatuksensa jälleen pieneen piikatyttöönsä. Harmaiden silmien katse oli mietteliäs. Kulmakarvojen väliin oli syntynyt pienen pieni ryppy. Prinssi päästi pienen huvittuneen äännähdyksen.
”Tarkoitan juuri sitä, mitä sanoin. En halua asioitani leviteltävän ympäriinsä olipa sitten kyse likaisten sukkien sijaintipaikasta tai…”, Frederik huitaisi kädellään kohti työhuonettaan, ”kirjoituspöydille jääneistä asiakirjoista tai kirjeistä. Te saatatte hyvinkin olla uhka. Kenties joku käyttää teitä vielä joskus tietämättänne hyväksi. Ehkä joskus silmiinne osuu lause tai pari, joita teidän ei kuuluisi nähdä.” Prinssi puhui tyynesti. Hänen äänessään ei ollut syytöstä tai pelkoa, että näin tulisi tapahtumaan. Ne olivat faktoja, jotka hän oli oppinut hyväksymään palatsissa viettämiensä vuosien aikana.
Pitkät sormet tavoittelivat tytön leukaa ja prinssin katse pysyi tiukasti vaaleansinisissä silmissä. Hänen sormensa liukuivat kaulalle ja puristivat kevyen piinaavasti henkitorven ympäriltä. Prinssi etsi pelkoa palvelijattaren silmistä. kumartuen lähemmäksi toistamiseen. Hän odotti voimakasta reaktiota, kenties lyöntiä tai jotain muuta hyökätessään antamaan rajun suudelman tytön pehmeille huulille. Frederik ei välittänyt olla hellä. Hänellä ei ollut siihen tarvetta, sillä mielessä pyörivät aivan muut asiat.
Se oli vain muutaman hetken ruhjova suukko prinssin irtautuessa ja ottaessa pari askelta taaksepäin. Frederik hymyili itsetietoisesti pyyhkäistessään huuliaan.
”Ymmärrättehän nyt, pieni piika tyttö. Kaikella on hintansa. Elämä minun kanssani on kuin tanssisi valssia kuoleman kanssa, puolin jos toisinkin. Luottamus on loppujen lopuksi hyvin rajallista ja niin haurasta. Se on suorastaan heikoilla jäillä kävelemistä. Pidän teitä kyllä silmällä siinä missä muutakin palvelusväkeä. Älkää epäröikö missään tilanteessa tulla kysymään neuvoa minulta tai Alan Stevensiltä”, prinssi siemaisi viimeiset konjakit lasistaan.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 20 Maa 2009 01:34 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Tajuttuaan mitä oli sanonut, hänen silmissään välähti pelko. Hänen julkeutensa maksaisi vielä hänen henkensä. Tyttö ei tiennyt olevansa niin epätäsmällinen ja niin.... Törkeä herraansa kohtaan.
Hän oli elänyt liian vähän tajutakseen kunnolla omaa luonnettaan. Mietti menettäisikiö monen viikon yöunet tämän tapauksen takia?
Ehkä kaikki johtui siitä mitä hänelle tapahtui nuorempana.. Hän ei saisi enää ikinä varmaankaan siivota Herransa huonetta tai edes pestä tämän pyykkiä.
Evanyn mielessä pilkisti vain pieni ajatus että hän oli vain yksi pieni pelinappula isäntäväkensä suuressa pelissä ja hänet olisi helppo uhrata kuin uhrilampaan. Naisen katse hivuttautui arasti Frederikin silmiin. Yhtäkkiä hän tunsi prinssin sormet puristavana henkitorvensa päällä. Vaikka prinssin sormet olivat hauraan näköiset niissä oli voimaa. Vaistomaisesti palvelijatar yritti nostaa omia käsiään poistaakseen Isäntänsä käden pois kurkultaan.
Kaikki oli tapahtunut niin nopeasti. Hän tunsi nuorukaisen huulet omissaan. Vaikka suudelma oli raju ja ruhjova, Evany nautti siitä syvällä sisimmässään. Vaikka tietenkään Prinssillä ei ollut mitään tunteita häntä kohtaan, hän palvoisi tätä hetkeä aina, vaikka se olisi johtanut hänen kuolemaansa.
Suudelman jälkeen Evany ei pystynyt edes lyömään Herraansa, joka oli selvästikni odotattanut jotain sen tapaista. Otteen irrottua hänen kurkustaan Evany polvistui, lyöden polvensa rajusti lattiaan.
"Antakaa anteeksi julkeuteni, Herrani." palvelijatar pyysi, vaikka tuskin anteeksi pyytäminen tuskin kuului prinssin tapoihin, varsinkaan anteeksi antaminen köyhälle piikatytölle.
Odotettuaan hetken paikoillaan, Evany nousi, nöyränä kuin mikä.
"Jos tämä oli tässä, veisin pyykkinne pesutupaan, Teidän korkeutenne."
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 10 Kes 2009 12:13 am Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
”Voit poistua”, oli kaikki mitä Frederik virkkoi tähän asiaan, eikä aikonut mainita, että ei ollut mitään anteeksi annettavaa. Hän yksinkertaisesti käänsi palvelustytölle selkänsä ja pohti oliko hän mahdollisesti säikyttänyt tytön tarpeeksi pahanpäiväisesti. Hän ei kaivannut tätä uutta tyttöä urkkimaan yhtään ainoata paperia tai kirjettä, joka saattoi lojua pöydällä kaiken muun tarpeellisen ja tarpeettoman tiedon seassa. Suurin osa arvopapereista, jotka sisälsivät arkaluonteisia tietoja, Frederik oli sullonut varmaan talteen ja polttanut sitä mukaan kun oli nähnyt sen tarpeelliseksi. Toisaalta hänellä oli hallussaan tietoja, joiden avulla hän saattoi kiristää ja uhkailla tiettyjä erityisen muhkean omaisuuden keränneitä herramiehiä. Harvoilla oli puhtaat jauhot pussissa.
Niin, Frederik hallitsi peliä hieman erilaisin menetelmin kuin hänen rakkaat pikkusisaruksensa. Se ei ehkä ollut viisasta, mutta milloin nuori äpärä olisi todella ollut siinä asemassa, että olisi voinut punoa hienovaraisia ja kunniakkaita menetelmiä käyttävän kiristys ja hallintasuunnitelman.
Ennen kuin Evany katosi huoneistosta, prinssi muistutti vielä toistamiseen.
”Eikä sitten mitään tuoksuöljyjä. Saan niistä todellakin julmetun päänsäryn”, nuorukainen sanoi rauhallisella äänellä, kuin mitään ei olisi tapahtunut heidän kahden välillä ja nosti pöydällä lojuneen kirjan silmiensä tarkkailtavaksi.
Frederik katsoi kirjan kantta hieman hämillään. Se oli yksi niitä naisten lukemia uudenlaisia kevytmielisiä rakkausromaneita, joissa miehet olivat kunniakkaita ryöväreitä ja merirosvoja, jotka hurmasivat sankarittaren ja tyydyttivät hänen halunsa. Ryövärit ja roistot! Frederik pudisti päätään, mutta istuutui ja aloitti lukemisen kaikesta huolimatta. Kenties hänen pitäisi tosiaankin miettiä taktiikkaansa uudelleen.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 12 Syy 2009 04:50 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
(( Anteeksi epäaktivisuuteni. ))
"Kyllä, Herra." Evany sanoi nöyränä ja peruutti pois prinssin silmistä. Hän meni ja pakkasi nopeasti rättinsä ja laskosti prinssin likaiset vaatteet niin että niitä oli helpompi kantaa.
"Ei tietenkään, Teidän korkeutenne." Piikatyttö sanoi ja nosti yhden tyynyliinan kasan päällimäiseksi. Liinan sisältä tippui sulavasti lattialle kirje kuori, johon oli kirjoitettu kauniilal käsialalla prinssi Frederikin nimi.
Evany katsoi hetken isäntäänsä, joka oli alkamassa lukemaan kirjaa.
"Olen pahoillani, Prinssi Frederik, kun häiritsen lukurauhaanne, mutat tämä tippui tyynyliinanne välistä." Tyttö sanoi nöyristellen, laski avaamattoman krijekuoren pöydälle ja poistui huoneesta. Evany kipitteli hermostuneena alas pesutupaan, ajatukset kiinni löytämässään kirjeessä.
Melkein heitettyään liinavaatteet pyykkiin, hänen kätensä menivät hänen kaulalleen, johon sattui ja sitä tykytti. Palvelustyttö katsoi rikkinäisestä peilistä, ja huomasi pienet, punertavat kohoumat kaulallaan, mutta antoi asian olla. Evany kipitti takaisin prinssi Frederikni huoneiston ovelle ja koputti hiljaa oveen.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 26 Lok 2009 04:16 am Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Frederik selasi laiskasti kirjan sivuja silmäillen vain päällisin puolin, mitä sivuilla sanottiin ja mitä kerrottiin. Nainen näytti olevan jonkun kaukomaan sulttaanin nuorin tytär, kuinkas muutenkaan, jonka rosvoruhtinas ryöstää yltäkylläisten lunnaiden toivossa. Muutamaa lukua myöhemmin kaksikko pakeni takaa-ajajia ja tietysti rosvoruhtinas alkoi kiintyä panttivankiinsa. Prinssi tuijotti sano, luki yhden sieltä ja toisen täältä. Vähitellen teksti kävi rohkeammaksi ja alkoi olla jo mauttomuuden puolella kun prinssi napsautti kirjan kiinni.
Piikatyttö oli tuonut kirjeen ja laskenut sen pöydälle anteeksi pyydellen, mutta prinssi oli vähät välittänyt. Hän tiesi tasan tarkkaan, mitä kirje piti sisällään ja kuka oli kirjoittanut viehkeällä käsialalla kirjeen päälle hänen nimensä. Ainakin tyttö oli tuonut sen hänelle, eikä napannut itselleen luettavaksi. Ei sillä, että sanat olisivat todellisuudessa täysin merkityksettömiä niille, jotka tahtoivat luoda lisää skandaaleja äpärän ympärille. Itse siassa kiemuraiset kirjaimet eivät muodostaneet kovinkaan mairittelevia sanoja lukijalleen, mutta käsiala oli kaunista. Jokainen viiva oli suora ja terävä, jokainen kaari täyteläisen pehmeä. Ristiriidat olivat suorastaan kiehtovia.
Kirjan sivuilla seikkaileva ryöväri saattoi sulattaa neitosten sydämiä, mutta todellisuus ei ollut aina yhtä kaunista, jos asiaa tarkasteli rakkauden kannalta. Kenties he eivät olleet niin erilaisia, hän ja ryöväri. Kenties heidän kunnian ja oikeudenmukaisuudentajunsa olivat vain erilaisia. Frederik viskasi kirjan pöydälle napauttaen mietteliäänä kiiltävää puupintaa. Kuka olisi sopiva puoliso? Kenties sievä englantilainen tai ranskalainen prinsessa? Frederik kaivoi muististaan kasvoja, yhdisteli niihin nimiä ja sukulaissuhteita. Kenestä olisi hänelle hyötyä? Yksi kerrallaan Frederik hylkäsi naisen toisensa perään, mitä naurettavimpiin tekosyihin vedoten. Ehkä hän ei vain ollut sitä tyyppiä, joka halusi sitoutua toiseen ihmiseen.
Oveen koputettiin, mikä katkaisi prinssin ajatukset. Kuin taikaiskusta hovimestari Stevens ilmestyi ovelle ja avasi tämän päästäen palvelijattaren sisälle.
Frederik tuijotti tapahtumia lähes tylsistyneen oloisena pohtien oliko hän kenties pelotellut tyttöä tarpeeksi?
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 02 Elo 2007 02:48 pm Viestin aihe: Prinssit eivät voi olla sottapyttyjä, eiväthän? Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
((Evanya siis kaipailisin tänne. Peli on sovittu, mutta jos joku haluaa ängetä mukaan ja myös toiselle osapuolelle asia sopii, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan. Kysyä kannattaa kuitenkin))
--Tapahtumat sijoittuvat prinssin murhayrityksen ja synkän kansanjuhlan eli syyllisen hirttäjäisten välimaastoon.--
Ulkona satoi. Satoi toista päivää putkeen, jos haluttiin olla tarkkoja. Raskaat pisarat rummuttivat tasaisesti ikkunalasiin. Ne muodostivat pieniä vesivirtoja, jotka valuivat noroina alas saaden maisema ulkona näyttämään harmaan vihreältä velliltä. Se sopi prinssin mielialaan, mutta vaikeutti työntekoa. Öljylamppujen vastenmielinen tuoksu, jota oli yritetty peittää ties millä ruusöljyllä, mikä oikeastaan vain pahensi asiaa, kiemurteli väkisin nenään aiheuttaen lievää huimausta.
Frederik huokaisi syvään ja nojautui taaksepäin yksityisen työhuoneensa raskaassa nojatuolissa. Pöydälle oli kertynyt useita asiakirjoja, joiden läpi kahlaaminen oli uuvuttavaa. Teksti oli raskasta, erilaisten sanamuotojen soljuvan kiharaista sekamelskaa. Jossakin vaiheessa kirjaimet olivat alkaneet hyppiä riviltä toiselle ja prinssin oli täytynyt antaa periksi. Hän kaipasi lasillista hyvää brandya, likööriä, viskiä, mitä tahansa nautintoainetta, joka turruttaisi aistit edes hetkelliseksi. Oikeastaan Frederik tunsi itsensä juuri sillä hetkellä vanhaksi, hyvin vanhaksi. Ampumahaavaa pakotti ja sijoiltaan mennyttä olkapäätä jomotti. Lukeminen tuntui sumentavan hetkittäin näkökentän ja Frederik tiesi, että kuume saattaisi hyvinkin palata kiusaamaan häntä.
Pahinta kaikessa oli kuitenkin se, että hän ajatteli. Ajatteli taukoamatta äitinsä röyhkeyttä esitellä hänelle hänen tuleva morsiamensa ja kuinka tämä oli kuitenkin oikeassa. Toisaalta hän mietti kuumeisesti, kuka voisi olla murhayrityksen takana tai toisin sanoen hän yritti keksiä yhteyden murhayrityksestä kiinnisaadun ja hänen rakkaiden sisarustensa välille. Toistaiseksi hän ei ollut onnistunut. Työt olivat myös kasaantuneet liian pitkän vuodelevon aikana ja sama uhkasi toistua, jos hän yrittäisi saada kiinni menetetyn ajan. Äpäräprinssi huokasi uudelleen tuijottaen työhuoneen avoimesta ovesta suureen vastaanotto- ja oleskelutilaan. Siellä ei ollut mitään sellaista, mitä Frederik ei olisi nähnyt. Kaikki esineet olivat omilla tutuilla paikoillaan. Suljettu ovi hänen takanaan puolestaan johti makuuhuoneeseen, joka oli kuin myrskyn jäljiltä. Hän oli kieltänyt palvelijoita koskemasta mihinkään, mutta asialle oli aika tehdä jotain.
Frederik ei ollut oikeastaan yllättynyt kuullessaan kevyen koputuksen huoneistonsa oveen. Palvelijat tulivat ja menivät suurimman osan ajasta miten mielivät. Hento koputus osoitti kuitenkin hienovaraisuutta, ja vaikka siihen ei odotettukaan vastattavan millään tavalla, se antoi hieman aikaa päästä niin sanotusti edustuskuntoon. Prinssi nosti yhden pitkäpiimäisistä raporteista käteensä ja odotti oven avautumista.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Viimeinen muokkaaja, Prinssi Frederik pvm 26 Lok 2009 04:16 am, muokattu 2 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 16 Elo 2007 04:56 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
//Pääsinpähän nyt vastaamaan, kun ei järjen juoksu kulje tavallista vauhtiaan......//
Sade rummutti äänekkäästi valtavan käytävän isoihin ikkunoihin. Puiden lehdet riippuivat alaspäin kuin surumieliset vaeltajat, tai prinssit. Evany oli tietoinen prinssi Frederikin mielialasta ja monien muidenkin. Puinen luuta oli tiukasti naisen kädessä toisessa pieni vesi saavi ja taskussa puhdas, pieni pyyhe. Muutama vanhempi palvelusväen rouvista kulki häntä vastaan, sivuuttaen hänet tuijotellen ikkunoita, joihin sade pisarat tulivat ja lipuivat alas ikkunan pieleen. Evany kuuli jonkun lausuvan hänen nimensä ja pian hänen eteensä hypähti vaaleilla ja laineikkailla hiuksilla ja sinisillä silmillä varustettu toinen palvelustyttö Jane.
Evany yritti päästää toisen palvelusväen tytön ohi, mutta tämä aina ujuttautui hänen eteensä. "Jane, väistyisitkö, minun pitää päästä sinun ohisi. Nyt!" Evany pyysi niin kohteliaasti kuin osasi. Toinen palvelustyttö päästi hänet ohitseen, mutta tarttui saman tien tätä hihasta, kysyen, minne Evany oli menossa. Nainen veti hihansa pois, jättäen kuitenkin vatsaamatta toisen kysymykseen. Hän marssi hiljaa, jättäen hölmistyneen Janen taakseen.
Pian hän saapuikin prinssi Frederikin huoneiston ovelle. Palvelustyttö vilkaisi sivusilmällä Janea, joka oli tullut huomattavasti taas lähemmäs.
Vaikka hän oli tottunut siivoamaan kaikkialla, arvo valtaisen prinssin huoneiston siivoaminen oli kunnia tehtävä. Nainen koputti tavallisen hennosti puiseen oveen. Koputus kaikui hiljaisena käytävässä ja palvelustyttö tunsi Janen katseen niskassaan. Hän odotti hetken ja avasi sitten oven. Hän ei yllättynyt nähdessään prinssi Frederikin istuvan pöydän ääressä, isoja raportti pinoja pöydällä.
"Prinssi Frederik, enkai häiritse? Tulin siivoamaan huoneistoanne." Evany sanoi hellällä äänellään ja niiasi niin syväänkuin pystyi, kaatamatta tavaroitaan lattialle.
Hän asteli hieman aran puoleisesti sisemmälle huoneeseen. Hän tunsi itsensä aivan mitättömäksi siinä paikassa. Evany jäi odottamaan, että prinssi antaisi hänelle luvan ryhtyä tai joutua töihin.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 17 Elo 2007 02:16 am Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
((Eip haittaa mitään. Saapahan vanha välillä lukea pois alta vanhoja juttuja.))
Frederik katsoi palvelijatarta hetken aikaa vaiti tämän esittäessä asiansa varsin hurmaavalla äänellä. Hän laski raporttinsa takaisin lukemattomien papereiden pinoon vastaamatta heti palvelijattarelle. Harmaiden silmien katse kertasi tytön olemusta yhä uudestaan ja miksei olisi, sillä myös prinsseillä oli silmää naiskauneudelle, joka tuli rumasti sanottuna lantakasoista kierimästä paremman elämän toivossa. Evany, vaikka Frederik ei suinkaan tiennyt palvelijattaren nimeä, täytti tämä hänen naisen ulkomuodolle asettamat vaatimuksensa. Tyttö oli kieltämättä nuori ja tuo vaalean kalvakka iho oli varmasti jotain, jota hovin naiset kadehtivat piian kulkiessa heidän silmiensä alitse. Prinssi hymyili tytölle kevyesti ja osoitti ovea takanaan.
”Makuuhuone on hirveässä kunnossa”, äpäräprinssi tuumasi kääntäen katseensa takaisin papereihinsa. Tytön tuli kuvitella, että hän oli arvioinut lähinnä tämän kykyä pitää suu kiinni prinssi kammarin järkyttävästä kunnosta, eikä mistään muuta.
”Osa vaatteista on likaisia. Ne on vietävä pesuun, mutta ratsastusasu saa jäädä. Lisäksi vuodevaatteet on vaihdettava, muuten tiedätkin varmasti mitä tehdä”, puhuessaan prinssi kastoi kynänsä musteeseen ja allekirjoitti nimensä paperiin. Sitten hän vilkaisi uudestaan tyttöön.
”Huoneen ovi ei ole lukittu. Jätä se auki mennessäsi. Voit ryhtyä töihin, mutta vältä ylimääräistä melua”, jatkettiin vielä varmuuden vuoksi ohjeistusta. Ei sillä, että palvelusväki olisi taitamatonta ja havainnointikyvytöntä, vaan siitä syystä, että hän saisi itse vilkuilla naiskauneutta ja lepuuttaa mieltä siinä samalla.
Prinssi syventyi jälleen papereihin. Vielä muutama ja hän voisi hyvillä mielin jättää loput myöhäisempään ajankohtaan ja kaataa itselleen ryypyn, jota hän oli kaivannut jo pitemmän aikaa. Sen konitohtorin ei tarvinnut tietenkään tietää asiasta mitään. Ei yksi pahainen tilkkanen hyvää brandya voinut olla enää tässä vaiheessa kuolemaksi.
”Jos käsket jonkun täyttää öljylamput niin käske jättää kukkaistuoksut sikseen. Saan niistä päänsärkyä”, mutistiin vielä hajamielisen oloisesti. Miksi espanjalaisten täytyi välttämättä sekaantua jokaiseen pikku yksityiskohtaan? Eikö niille kelvannut mikään? Sanamuotojen kanssa kikkailu ei kuitenkaan toisi mitään muutoksia sopimukseen, mutta tämä tarkoitti sitä, että hän joutuisi istumaan vielä toistamiseen espanjan suurlähettilään, kaksosten ja muutaman muun vähemmän merkityksellisen ihmisen kanssa pitkäpiimäisessä kokouksessa. No, sille ei mahtanut kai mitään. Frederik valitsi alustavasti sopivan ajankohdan sisarustensa ehdotuksista ja työnsi paperin erään kansion väliin eteenpäin toimitettavaksi. Hän vilkaisi myös vaivihkaa piikatyttöä kuin tarkistaakseen tämän olevan työntouhussa.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 17 Elo 2007 06:05 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Hän kuunteli toisen ohjeet, niiaten vielä lopuksi. "Tietenkin, majesteetti." Hän heläytti tavalliseen äänensävyllään. Palvelustyttö nyökkäsi kävellen kohti prinssin osoittamaa ovea. Avatessaan huoneen oven nainen olisi voinut voihkiasta tai kiljaista, mutta prinssin kuulten sellainen ei olisi sopivaa. Palvelijatar ymmärsi hyvin, ettei hänen kannattaisi avata suutaan hänen korkeutensa huoneen kunnosta. Nainen jätti oven auki, noudattaen prinssin antamia ohjeita. Hän laski luutansa ja vesi saavin oven viereen, ylimääräisiä ääniä aiheuttamatta ja tuijotti likaisia vaateita, joita lojui sinne tänne. Evany huokaisi hiljaa, siirtäen joitakin hiuksiaan korvansa taakse ja ryhtyi töihin.
Pian hänen sylinsä oli täynnä likaisia vaatteita, jotka hän laskosti kauniisti lattialle, viedäkseen ne myöhemmin pesutupaan. Palvelijatar vaihtoi lakanan ensiksi, pitäen lukuisia tyynyjä ja untuva peiton kädellään, hänelle ei tuottanut vaivaa tuosta erikoisesta vuodevaatteiden vaihtamisesta. Nainen riisui toisella kädellään esiliinansa, laskien sen maahan ja sen päälle tyynyt ja peiton. Ihme ettei hän ollut ennen tehnyt niin, tai no eihän monillakaan ole niin paljon tavaraa sängyssä.
Valkoinen, puhdas pussilakana, peitti sisälleen peiton. Evany nosti peiton siistiksi, täydellisen suoraksi sängyn päälle, kääntäen kuitenkin sängyn toisesta pääydtä peiton kaksin kerroin. Tyynyihin hän vaihtoi nopeasti liinat ja asetti ne siististi sängylle ja veti tyynyjen päälle peiton pään, jonka oli juuri taittanut. Äpärä palvelustyttö sitoi esiliinansa takaisin vyötärölleen, vieden likaiset vuodevaatteet laskostettuina likaisten vaatteiden päälle. Evany huomasi prinssin ratsastusasun lojuvan puisella tuolilla. Hän pyyhki asusta ylimääräisen pölyn, mitä siihen oli ehtinyt tarttua ja vei sen suureen vaate kaappiin.
Hiljaa hyräillen nainen kasteli pyyhkeen yhden kulman veteen ja alkoi putsaamaan sängyn puisia päätyjä ja vaate kaappia. Palvelustyttö ei muistanut ollenkaan, että huoneen ovi oli auki ja hänen hyräilyynsä alkoi tulla hiljaisia sanoja, jotka hädin tuskin kuuli.
" ...linnut ne kauniit, pesevät siipiään aamun koitteessa..." Nainen ei itse pitänyt laulu äänestään, mutta muuta ei ollut kuulunut vähään aikaan kuin prinssin kynän rapinaa pergamenttia vasten ja sateen rummutusta ikkunalasiin.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 21 Elo 2007 05:24 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Viimeinen asiakirja, ainakin juuri sillä hetkellä se sai luvan olla viimeinen, sai prinssin allekirjoituksen. Hän sujautti sen pinoon, jonka papereiden oli määrä siirtyä eteenpäin arkistojen kätköihin. Frederik venytteli varovasti ja nousi. Hän oli yllättynyt siitä, kuinka hiljaa palvelijat saattoivat työskennellä. Vai tekikö tyttö edes mitään? Frederik katsahti avoimesta ovesta ja oli varsin tyytyväinen näkemäänsä. Huone näytti jo nyt sen verran asunkelpoiselta, että hän olisi voinut häätää tytön muihin hommiin, mutta sen sijaan prinssi käänsi selkänsä ja käveli oleskelutilaan, jossa hän tiesi lasikaapissa olevan kristallilaseja ja niiden seurana useita karahvillisia erilaisia alkoholijuomia, jotka lääkäri oli häneltä kieltänyt.
Frederik tarttui kristallisen karahvin kaulaan ja nosti korkkia. Makea liköörin aromi leijaili hänen sieraimiinsa. Ei, hän halusi jotain muuta. Seuraavassa karahvissa oli myöskin likööriä, mutta kolmannesta lehahtavan tuoksun täytyi kuulua konjakille. Frederik totesi, että hän olisi päässyt huomattavasti helpommalla kutsumalla palvelijan täyttämään jokaisen toiveensa, mutta ylpeys ei antanut periksi. Ei häntä tarvinnut koko aikaa paapoa kuin lasta.
Sade rummutti edelleen tasaisesti ikkunalasiin prinssin istuutuessa yhteen ylellisen upottavista nojatuoleista. Se ei kuitenkaan tuntunut rentouttavan häntä pätkän vertaa, vaikka konjakin maku rauhoitti miellyttävästi. Makuuhuoneesta kuuluva hyräily pakotti hänet kuitenkin jalkeille. Frederik liikkui hitaasti, kuin varkain, omassa huoneistossaan ja pysähtyi ovensuuhun nojaten tummanpuhuvaan mahonkiseen ovenkarmiin. Hän antoi katseensa seurata palvelustyttöä ja kuunteli tuota sävelmää, joka ei ollut prinssille ennestään tuttu. Miksi se olisikaan ollut? Eihän hän ollut tutustunut tavallisen kansan musiikkiin juurikaan, vaan oli opetellut tulkitsemaan suurten säveltäjien teoksia.
”Harvoin täällä kuulee kenenkään palvelijan uskaltautuvan lauleskelemaan prinssin ollessa paikalla”, Frederik sanoi matalalla äänellä toruen lempeästi tyttöä. Hän oletti toisen ainakin hieman säikähtävän, sillä toinen näytti olevan syventynyt työhönsä huomattavasti paremmin kuin prinssi hetki sitten itse.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 08 Syy 2007 08:50 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Ei voinut sanoa, että palvelustyttö olisi pelästynyt vähän, tämä oli vähällä kirkaista ja tiputtaa pyyhkeen lattialle. "Anteeksi teidän korkeutenne, en tee sitä enää, lupaan sen." Evany sanoi ripeästi, mutta selkeällä äänellä.
Kuinka kehtasinkin lauleskella tuolla tavoin prinssin huoneistossa, minut pitäisi sitoa puuhun tai lähettää maanrakoseen. Evany ajatteli häpeissään ja nolona. Pienet punastumisenpilkut pujahtivat palvelijan poskille, tämän niiatessa erityisen syvään. Nainen muisti, että hän ei ole kerennyt siivoamaan vielä koko huonetta. "Anteeksi, teidän ylhäisyytenne, mutta minun jatkettava töitäni, jotten häiritse teitä enempää." Palvelijatar sanoi, niiaten ja pyyhkien sängyn jalkopäätyä, kääntämättä selkäänsä kuitenkaan prinssi Frederikille.
Sade, joka oli alkanut jo pari päivää aiemmin, ei enää rummuttanut niin tasaisesti ikkunaan, vaan alkoi pikkuhiljaa tyrehtymään. Evany pyyhki huolellisesti sängyn puisia osia ja myös jalat. Hän nappasi luutansa ketterästi ja alkoi lakaisemaan ylimääräisiä pölypalleroita nurkista ja sängyn alta, keräten ne pieneen nahkapussiin. Luudan työnnettyä kainaloonsa, palvelijatar tarttui uudestaan pyyhkeeseen, sen puhtaampaan puoleen nainen alkoi pyyhkiä eri puista vaate kaappia.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 11 Syy 2007 07:56 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Prinssi ei virkannut mitään tytön pyytäessä kuuliaisesti anteeksi. Siitä hän piti erityisesti, kuuliaisista ihmisistä, jotka eivät tunkeneet nokkaansa jokaiseen pikkuasiaan. Toisaalta hän olisi voinut rauhoitella tyttöä sanomalla, ettei hän välittänyt ja hän oli lopettanut työnsä, mutta näin tilanne oli huomattavasti kutkuttavampi. Sitä paitsi tämä oli kuninkaallinen palatsi, ei mikään pahainen aateliston tila, jossa lapset saivat temmeltää vapaasti tietyissä rajoissa.
Frederik jäi kuitenkin edelleen rennosti nojailemaan makuuhuoneensa puolelle maistellen hitaasti konjakkia. Hän halusi päästä liikkeelle, karistaa tukahduttavan suitsukkeisen tuoksun. Valitettavasti hän saattoi vain pitää silmällä palvelijatarta, joka ammattilaisen tavoin hääri ylellisessä huoneessa. Tyttö-rukka ei varmaan koskaan olisi päässyt näkemään tällaista loistoa, jollei olisi onnistunut saada paikkaa palatsista. Vieno hymy pyrki äpärän kasvoille teräksen harmaiden silmien välkähtäessä valaistuksen himmeydessä. Toiset olivat onnekkaita. Hän laski lasinsa lipaston päälle puoliksi tyhjennettynä ja lähestyi palveluspiikaa suoristaen tiukasti napitettua vaaleansinistä liiviänsä.
Pieni testaaminen kuului prinssin tapoihin, varsinkin kun kyseessä oli joku palvelusväkeen kuuluva. Hän pysähtyi tytön eteen odottaen tämän niiaavan ja luovan katseensa alas, kuten hyviin tapoihin kuului.
”Osaatko lukea ja kirjoittaa?”, Frederik kysyi kysymyksensä odottaen kielteistä vastausta. Harvat osasivat nämä taidot. Kauppiaat ehkä, tai sitten he käyttivät kirjureiden palveluita ja pyörittelivät mielessään ainoastaan rahasummia. Muu tavallinen kansa oli vielä huonommassa asemassa. Ehkä jotkut pääsivät piipahtamaan kiertokouluihin, tai miksi niitä nyt kutsuttiinkaan. Prinssi tarttui napakasti tytön leukaan ja kohotti tämän kasvot itseensä. Rose olisi ollut mielissään saadessaan tällaisen päiväperhosen liihottelemaan joukkoonsa. Frederik ei itse keräillyt kauniita asioita sisarensa tavoin. Hän halusi jotain aivan muuta. ennen kaikkea hän halusi näyttää äidilleen, ettei tämä kyennyt määräilemään poikaansa.
Teräksen harmaat silmät tutkivat tarkasti tytön kasvoja. Ne olivat sievemmät kuin Lisbethin. Olihan Evany toki nuorempikin kuin kamarineito ja varmaankin neitsyt. Frederikiä huvitti hänen omat ajatuksensa, mutta hän oli mies siinä, missä kuka tahansa muukin.
”Niin kovin sievä, juuri sopiva päiväperhonen liihottelemaan muiden joukossa, mutta parempaa ei tarjota”, prinssi puheli hiljaa itsekseen kuin miettien, mitä hän voisi tehdä tytön hyväksi.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 13 Syy 2007 06:01 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Palvelijatar jatkoi putsaamistaan, tietoisena prinssin läsnäolosta, eikä arvon prinssin läsnäolo haitannut häntä yhtään. Saatuaan vaatekaapin pyyhittyä, hän siirsi nyt entisen puhtaan pyyhkeen pieneen taskuunsa. Vaikka hän oli nopea siivoamaan, hänestä tuntui kuin huone olisi vasta puoliksi puhdistettu. Evany rääkkäsi aivojaan katsomalla huonetta ja mietti mitä hän ei ollut ehtinyt pyyhkiä tai mistä ei ollut siivonnut pölyä pois. Evany siirtyi huoneen poikki ihmeellisen nopeasti ja asettui lopulta vaatekaapin viereen, huomaten että prinssi oli lähestynyt häntä. Evany niiasi syvään ja laski katseensa, kohteliaisuudesta. Hän nosti hieman katsettaan. "Kyllä, teidän korkeutenne. Osaan lukea ja kirjoittaa." Palvelijatar sanoi, niiaten uudemman kerran. Prinssin napatessa palvelijatarta leuasta, tämä hätkähti huomaamattomasti ja nosti kätensä jännittyneinä vatsansakohdalle.
Evany tunsi oman sydämensä lyönnit kiihtyneen ja se hämmensi tyttöä itseään. Prinssi Frederikin harmaat silmät tuntuivat tutkivan tyttöä tarkkaankin. Palvelijatar toivoi salaa mielessään, ettei arvon prinssi huomaisi hänen sydämmensä nopeutuvaa sykettä. Evany kurtisti hieman kulmiaan, kuullessaan prinssin puhuvan itsekseen.
Sade oli jo melkein loppunut, eikä enää rummuttanut ikkunalasiin ja se rauhoitti Evanyä hieman. Palvelijatar huolestui nyt eniten siitä mitä Prinssi ajatteli.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 14 Syy 2007 12:27 am Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Vai niin, äpärä oli hieman yllättynyt kuultuaan tytön osaavan lukea ja kirjoittaa. Se saattoi tietää ongelmia, varsinkin jos Rose kiinnostuisi tytöstä yhtään enempää, tai Francis. Loppujen lopuksi oli vaikeaa, ellei täysin mahdotonta, luottaa palvelusväkeen. Frederik hymähti jatkaen tytön tuijottamista antaen sormiensa otteen kirvota tytön leuasta. Hänestä oli tulossa vihdoin ja viimein liian vainoharhainen. Pian hän olisi hermoheikko, jos jatkaisi analysointia ja salaliittoteorioiden kehittelyä.
”Harvinainen taito naisella, joka joutuu luuttuamaan toisten lattioita”, Frederik sanoi liikahtamatta paikaltaan, vaikka tiesi ajaneensa palvelustytön epämiellyttävän ahtaalle huoneen reunan. Se oli kieltämättä imartelevaa puhetta, mutta Frederikhän oli tunnetusti viehättävä mies, monien ihailema ja vielä useampien vihaama. Prinssi pysyi yhä tuolla monille niin epämiellyttävällä läheisyydellä antaen katseensa vaeltaa edelleen arvioivana piiassa.
”Sisareni, Prinsessa Rose pitää kauniista asioista; upeista vaatteista, kimaltavista koruista, runosanoista ja kauniista ihmisistä. Minä olen hieman toista maata. Minä pidän vahvoista tunteista, kokemuksista, sovinnaisissa tilanteissa myös kosketuksesta”, Prinssi nappasi Evanyn käden omien hoikkien sormiensa väliin. Hän ei uskonut tytön vastustelevan, olisiko pelkkä piika edes uskaltanut vastustella?
Frederikin iho oli pehmeä, kuten kaikilla, jotka eivät olleet tehneet koko elämänsä aikana tehneet oikeaa työtä. Olihan hän viettänyt aikaansa talleilla ja miekkaillen, mutta siltikään hänen kätensä eivät olleet muuttuneet karheiksi kuin sotilaiden tai tallipoikien.
”Ymmärrätkö, mitä tarkoitan?”, prinssi kysyi matalalla äänellä haluten saada tytön punastumaan. Oli kamalan rumaa leikitellä nuorella tytöllä tällä tavoin. Frederik karisti oman nuhteensa mielestään ja hymyili seesteisesti. Kertoisiko tyttö tästä kenties muille, vai jäisikö tämä heidän kahden väliseksi keskusteluksi? Sitä Frederik ei tiennyt, eikä sillä oikeastaan ollut edes väliä.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 24 Syy 2007 05:55 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Evany hymyili pikaisesti prinssin sanoille.
"Lukeminen ja kirjoittaminen ovat harvinainen taito tavallisilal kansalaisilla, kuten hänen korkeutensa sanoi." Palvelijatar sanoi mielyttävällä äänen sävyllä, niiaten syvään, laskien hieman katsettaan, ettei olisi katsonut suoraan äpärä prinssin harmaisiin silmiin. Palvelijatr hämmentyi kun prinssi nappasi naisen sormet omaan käteensä. Prinssin kädet olivat yllättävän pehmeät, eivät ollenkaan sellaiset joihin Evany oli tottunut. Hän ei ajatellut edes vastustella. Se tosiseikak häntä haittasi, jos hän olisi viitsinyt vastustella, prinssi Frederik varmaan makaisi pian pitkin pituuttaan lattialla.
Palvelijatar punastui syvästi. "Anteeksi nyt, teidän korkeutenne, mutta aiotteko te leikitellä kanssani?" Evany kysyi suoraan äänellään, joka oli kovin tuntematon muilel kuin hänelle itselleen. "Anteeksi, tarkoitukseni ei ollut loukata teitä, herrani, mutta minä en ole mikään lelu." Palvelijatar puolustautui prinssin harmaiden silmien katseelta.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 25 Syy 2007 08:22 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
((Pyydän anteeksi pientä hittausta ja hahmosi liikuttamista. Vetoan viattomasti Frederikin auktoriteettiin, jos se sopii sinulle.))
Frederik nauroi tytön sanoille, ei suinkaan pilkaten vaan kevyen huvittuneena. Hän oli olettanutkin tytön olevan kyllin fiksu tajuamaan mitä prinssi oli halunnut hänen ajattelevan.
”Sehän olisi suorastaan pyhäinhäväistys, jos en leikittelisi kauniiden tyttöjen kanssa kun minulla on siihen vielä mahdollisuus”, prinssi vastasi yhtä suorasukaisesti punastuneelle tyttölapselle. Häntä kiinnosti tietää suuresti, mitä palvelusväen joukossa kuiskailtiin hänestä ja kaksosista. Jostain syystä hänellä oli tunne, että palvelustytöistä osa vilkuili häntä vähän enemmän kuin vain kiinnostuneena ja osa tuntui pelkäävän kuollakseen.
Frederik piti edelleen kiinni tytön kädestä, mutta astahti askeleen taaksepäin puristaen kevyesti tytön sormia. Ne eivät olleet aivan niin pitkät ja sorjat kuin parhaimmilla naispianisteilla. Se oli huomio, joka sai Frederikin mietteliääksi. Toisinaan hän vain ajatteli vain ihmisten käsiä ja kuinka paljon ne pystyivät kertomaan itse käsien omistajasta.
”Flyygeli”, prinssi totesi yks kantaan ja nykäisi tytön mukaansa. Nopea käännähdys sai hänet irvistämään itsekseen, mutta piika ei sitä onneksi nähnyt. Hän veti tytön perässään työhuoneen läpi oleskelutilaan ja päästi sitten yllättäen irti tytön kädestä.
Flyygelin kansi oli auki, koskettimia peitti musta samettikangas, jonka äpärä pyyhkäisi siististi viereiselle pöydällä, jossa lojui kasa nuottipapereita. Hän itse istuutui alas laskien sormensa koskettimille rakastavasti kuin olisi koskettanut rakastajatartaan.
”Nyt hyräile. Laula laulusi pieni piikatyttö”, prinssi kujersi tytölle tapaillen muutamaa nuottia, jonka oli napannut hyräilystä, muta ei osannut asettaa niitä oikeille paikoilleen.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 26 Syy 2007 04:42 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
//No kun vetoat noin viattomasti, niin ei hittaus mitään haittaa. Minun on myös hieman käyttää hittausta, pikku juttua vaten, pahoittele,//
Evany mutristi huuliaan prinssin huvittuneelle naurulle kuin tämän lauseelle.
Palvelijatar seisoi paikoillaan, kunnes prinssi nykäisi hänet mukaansa. Tuntien kuinka Frederik päsäti tytön kädestä, tämä meinasi horjahtaa lattialle, mutta sai niukin naukin pidettyä itsensä tasapainossa.
Tyttö katseli flyygeliä. Kuinka hän ei ollut sitä ennen huomannut, Evany huomasi miettivänsä. Hän kiiruhti nopein ja kevyin askelin prinssin viereen, kuitenkaan koskematta mihinkään. "Kyllä, herrani." Palvelijatar sanoi, alkaen kaivelemaan laulumuistiaan ja oli pian valmis laulamaan lempilaulunsa. Hän odotti, kunnes sävelet kaikuivat hänen korvissaan, vaikka prinssi Frederik ei ollut aloittanutkaan, vielä. Evany soitti kömpelösti laulun alkusävelmiä, jotka hän ol opetellut tarkkaan. "Luvallanne, prinssi." palvelijatar sano, asetaen prinssin sormet oikeille kosketimille.
"Tuuli, tuuli. Tunnen kuinka laulat hiljaa pienen tyttäresi uneen...
Kaikki on tuskaa. Mikään ei tunnu muuttuvan. Aika on pysähtynyt...
Tuuli, kuinka pienet tyttäresi kuolevat. He kuolevat vuosien mukaan, yksin ja kylmään. He tunne mitään ei...." Evany lauloi, pieni kyynel vieri tytön poskea pitkin. palvelijatar veti syvään, mutta hiljaa henkeä, pyyhkien nopeasti kyyneleen pois ja jatkoi.
"Miksi linnut ovat pois oksiltasi lentäneet? Olet onneton, sillä pieni tyttäresi on kuollut, kuollut ennen sinua..."
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 08 Lok 2007 01:59 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
(Sehän on vain reilu peli. Anteeksi hyvin pikainen vastaus, joka tulee luultavasti olemaan täynnä kirjoitusvirheitä, eikä mitään tarttumispintaa...)
Frederik kuunteli tarkasti jokaisen sävelen, jonka palvelijatar soitti pitäen katseensa tiukasti koskettimissa. Tyttö oli amatööri. Tietysti oli, mutta nämä huomiot olivat luonnollisia asialle vihkiytyneelle henkilölle. Pienellä vaivannäölä tyttö olisi voinut olla jopa kohtalaisen hyvä soittaja, mutta eiväthän piiat saaneet tällaisia etuoikeuksia. Itseasiassa Evanya oli kohdannut jo nyt yllättävä onni ja kunnia saada opettaa prinssille jotain uutta.
Frederik antoi tytön ohjata sormensa oikeille koskettimille. hän veti syvään henkeä ja antoi musiikin virrata mielessään. Hän soitti harvoin melodioita, joita hän ei tuntenut entuudestaan. Jopa sievien aatelisneitojen hyräilyt olivat tuttuja ja turvallisia hovissa kuultavia melodioita ja sävelmiä, mutta tämä oli jotain täysin uutta. Prinssi koetti parhaansa mukaan pysyä mukana tytön laulussa. Hänen kulmansa olivat keskittyneessä kurtussa, mikä li hyvin epätavallista muiden läsnäollessa, jolloin äpärä yritti tietoisesti pitää seesteistä maskia kasvoillaan.
Kyyneleitä prinssi ei huomannut. Häntä ärsytti lähinnä oma olotilansa, soiton takkuaminen, joka johtui olkapään vihoittelusta. Ylväs pysty soittajan asento rasitti myös kyljen haavaa, joka oli jo paljon parempi, mutta konitohtori olisi varmasti pitänyt prinssin vielä mielellään vuoteessa, kaksosten pyynnöstä totta kai. Frederik lopetti soittonsa huokaisten. Hän vilkaisi tuijotti käsiään, joista varsinkin vasen tärisi syyttä suotta.
"Käy hakemassa konjakkilasi makuuhuoneesta ja täytä se", prinssi määräsi hiljaisella äänellä, josta kuulti läpi auktoriteetti, jota kuitenkin vaimensi selvä ärtymys ja pettymys. Asioiden ei kuulunut olla tällä tolalla.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 29 Tou 2008 06:27 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
//Pahoittelen tätä pitkää vastaus väliä itseltäni.//
Evany tiesi olevansa mitätön nuoren prinssin rinnalal. "Pahoittelen, että olen näin huono, teidän korkeutenne." Hän sanoi. Kaiken lisäksi hntä nolotti, että oli näyttänyt nuorelle kuninkaalliselle herkän puolensa. Palvelustyttö huomasi Fredirikin soiton takkuilevan, mistäne johtui, tyttö ajatteli. Evany seisoi hievahtamatta paikoillaan ennenkuin prinssi määräsi hakemaan hänelle konjakkia. "Jos se on arvon prinssin tahto, teen niin kuten hän pyytää." Evany lausui kohteliaasti, syvään niiaten ja rientää sipsutti prinssin makuuhuoneeseen.
Evany löysi vaivattomasti prinssi Frederikin konjakkilasin, jonka löysi pieneltä pöydältä ja kaatoi lasiin konjakkia, vieden sen äpärä prinssille. "Olkaa hyvä, herrani. Konjakkia kuten pyysitte." Palvelijatar sanoi jälleen syvään niiaten, jota ennen tietenkin antoi lasin prinssille.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 05 Kes 2008 11:05 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Tytön askeleet loittonivat ja lopulta pysähtyivät kokonaan. Prinssi kuunteli tarkasti tietäen tytön joutuvan ehkä hieman etsimään oikeaa alkoholikarahvia niin monien joukosta. Hän vilkaisi vielä toistamiseen käsiään, setti sormet koskettimille, mutta ei soittanut ilmoille ainoatakaan sointua. Sen sijaan hän tuijotti käsiään ja puristi ne vihaisesti nyrkkiin. Piikatyttö oli palaamassa ja Frederik katseli sivusilmällä tytön kepeää liikehtimistä laskien kätensä avattuina syliinsä.
”Kiitos”, Frederik sanoi tarttuen konjakkilasiin ja samalla myös salakavalasti Evanyn käteen. Se ei ollut pitkä kosketus, mutta prinssi antoi teräksenharmaan katseensa pysyä tiukasti ja ihailevana piian kasvoissa.
”Se oli kaunis laulu, pieni piikatyttö”, hän sanoi vetäen lasin kevyesti liukuen omaan keteen ja siitä huulille. Konjakin aromi alkoi vähitellen saada nuoren miehen rentoutumaan. Hän tarkkaili tyttöä edessään arvioiden, kuinka pitkälle hän saattoi leikin viedä omaksi ilokseen.
”Mutta palataksemme siihen, mistä ennemmin puhuimme… Leikittelyyn siis. Väititte, ettette ole mikään lelu, tai ette ainakaan sellaiseksi aikone ryhtyä. Eikö vain? Mutta minun näkökulmastani te olette hyvinkin sidotussa asemassa niin kauan kuin toimitti täällä palatsissa muiden alaisuudessa. Eikö se tee teistä jo jonkun toisen lemmikin? Odotatte joka päivä kättä, joka teitä ruokkisi”, prinssi sanoi vakavalla äänellä nousten seisomaan. Hän maistoi toisen kulauksen konjakkia ja laski lasin flyygelin kapean puuosan päälle yllättävän tottuneesti.
”Minä olen yksi niistä, jotka antavat käskyjä teidän käskijöillenne. Minä olen se, joka ruokkii teidät, vaikka toiset saattavat väittää täysin päinvastaista”, Frederik astui aivan tytön eteen taivuttaen itsensä kuiskuttelemaan tytön korvaan.
”Se tekee teistä, pieni piikatyttö, vain yhden niin monista, joita olen pitänyt hyvänä. Tiedän, mitä minusta puhutaan palvelijoiden parissa. Osa siitä on hyvinkin totta ja toinen puoli vain ilkeitä valheita. Sen voin kuitenkin luvata, pieni piikatyttö, että ne jotka käyvät kauppaa minun kanssani, joiden kanssa leikittelen, saavat kohtelua, josta useat vain uneksivat ja harvalla riittää mielikuvitus”, prinssin huulet hipaisivat kevyesti tytön korvaa hänen perääntyessä ja kääntyessään nostamaan konjakkilasin huulilleen hymyillen huvittuneen tietäväistä hymyä.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 17 Lok 2008 10:18 am Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Evany huomasi prinssin nopean ja vähänaikaisen kosketuksen kädessään ja se sai nuoren naisen posket kuumottamaan. Hän tuskin huomasi toisen teräksen harmaiden silmien katseen, joka pysyi tiukasti hänen kasvoissaan. Palvelijatar niiasi syvään kuullessaan prinssin lauseen.
Ei olisi pitänyt laulaa sitä laulua, saatoin saattaa itseni huonono valoon. Evanya torui itseään. Palvelijatar hivenen hätkähti herransa muututtua totiseksi ja ottaen esille puheenaiheen, josta he olivat aikaisemmin puhuneet. Palvelijatar kuunteli suu tiukasti yhdessä kuinka prinssi selosti kuka palvelijattaren ruokki. Tyttö ei pitänyt varsinaisesti puheenaiheesta, muttei viitsinyt uhmata herraansa, sillä se tietäisi mitä kauheuksia. Nuorukaisen jatkaessa ja siirtyessä "...saavat kohtelua, josta useat vain uneksivat ja harvalla riittää mielikuvitus” nosti Evanyn ihon kananlihalle. Samaan aikaan hän tunsi kiihtymyksen ja tunnekuohun risteytyksen.
Palvelijatar jäykistyi tuntiessaan prinssin huulet koskettivat hänen toista korvaansa. Oli kuitenkin hyvin lähellä ettei hän pyörtynyt siihen paikkaan. Se oli kaikista intiimisin kosketus jonka Evany oli koskaan saanut isäntäväeltään, saatika sitten korkea-arvoiselta prinssiltä. Vaikka hän olikin prinssi Frederikin kannattaja, hän ei ollut ottanut huomioon sitä seikkaa, että prinssi haluaisi leikitellä hänen kanssaan kaikissa maailman asioissa. Hän oli myös hämmästynyt prinssin pitkää puhumisvuoroa ja sen jälkeistä kontaktia.
"Herrani, mitä te oikein tarkoitatte?" Evany kysyi saatuaan äänensä takaisin, haluten saada varmistuksen omille epäillyilleen.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 08 Mar 2008 07:48 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Niin, mitä hän oikeastaan tarkoittikaan? Frederik aprikoi mielessään, että hän pysähtyi hyvin harvoin pohtimaan tällaisia asioita. Yleensä hän laskelmoi hyötyä ja mietti tekonsa seuraamuksia. Tässä tapauksessa seuraamukset olisivat minimaaliset. Lisää juoruja niin hyvässä kuin pahassa ja hän saisi kenties nauttia ruumiillisista iloista niin halutessaan. Valitettavasti tyttö ei ollut aivan yhtä rohkea kuin hänen pitkäaikainen petikumppaninsa Lisbeth. Toisaalta hän ei pitänyt kyseisen palvelijattaren julkeudesta, mutta tämä osasi pitää suunsa kiinni. Mokomakin hempukka.
Frederik käänsi kuitenkin ajatuksensa jälleen pieneen piikatyttöönsä. Harmaiden silmien katse oli mietteliäs. Kulmakarvojen väliin oli syntynyt pienen pieni ryppy. Prinssi päästi pienen huvittuneen äännähdyksen.
”Tarkoitan juuri sitä, mitä sanoin. En halua asioitani leviteltävän ympäriinsä olipa sitten kyse likaisten sukkien sijaintipaikasta tai…”, Frederik huitaisi kädellään kohti työhuonettaan, ”kirjoituspöydille jääneistä asiakirjoista tai kirjeistä. Te saatatte hyvinkin olla uhka. Kenties joku käyttää teitä vielä joskus tietämättänne hyväksi. Ehkä joskus silmiinne osuu lause tai pari, joita teidän ei kuuluisi nähdä.” Prinssi puhui tyynesti. Hänen äänessään ei ollut syytöstä tai pelkoa, että näin tulisi tapahtumaan. Ne olivat faktoja, jotka hän oli oppinut hyväksymään palatsissa viettämiensä vuosien aikana.
Pitkät sormet tavoittelivat tytön leukaa ja prinssin katse pysyi tiukasti vaaleansinisissä silmissä. Hänen sormensa liukuivat kaulalle ja puristivat kevyen piinaavasti henkitorven ympäriltä. Prinssi etsi pelkoa palvelijattaren silmistä. kumartuen lähemmäksi toistamiseen. Hän odotti voimakasta reaktiota, kenties lyöntiä tai jotain muuta hyökätessään antamaan rajun suudelman tytön pehmeille huulille. Frederik ei välittänyt olla hellä. Hänellä ei ollut siihen tarvetta, sillä mielessä pyörivät aivan muut asiat.
Se oli vain muutaman hetken ruhjova suukko prinssin irtautuessa ja ottaessa pari askelta taaksepäin. Frederik hymyili itsetietoisesti pyyhkäistessään huuliaan.
”Ymmärrättehän nyt, pieni piika tyttö. Kaikella on hintansa. Elämä minun kanssani on kuin tanssisi valssia kuoleman kanssa, puolin jos toisinkin. Luottamus on loppujen lopuksi hyvin rajallista ja niin haurasta. Se on suorastaan heikoilla jäillä kävelemistä. Pidän teitä kyllä silmällä siinä missä muutakin palvelusväkeä. Älkää epäröikö missään tilanteessa tulla kysymään neuvoa minulta tai Alan Stevensiltä”, prinssi siemaisi viimeiset konjakit lasistaan.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 20 Maa 2009 01:34 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Tajuttuaan mitä oli sanonut, hänen silmissään välähti pelko. Hänen julkeutensa maksaisi vielä hänen henkensä. Tyttö ei tiennyt olevansa niin epätäsmällinen ja niin.... Törkeä herraansa kohtaan.
Hän oli elänyt liian vähän tajutakseen kunnolla omaa luonnettaan. Mietti menettäisikiö monen viikon yöunet tämän tapauksen takia?
Ehkä kaikki johtui siitä mitä hänelle tapahtui nuorempana.. Hän ei saisi enää ikinä varmaankaan siivota Herransa huonetta tai edes pestä tämän pyykkiä.
Evanyn mielessä pilkisti vain pieni ajatus että hän oli vain yksi pieni pelinappula isäntäväkensä suuressa pelissä ja hänet olisi helppo uhrata kuin uhrilampaan. Naisen katse hivuttautui arasti Frederikin silmiin. Yhtäkkiä hän tunsi prinssin sormet puristavana henkitorvensa päällä. Vaikka prinssin sormet olivat hauraan näköiset niissä oli voimaa. Vaistomaisesti palvelijatar yritti nostaa omia käsiään poistaakseen Isäntänsä käden pois kurkultaan.
Kaikki oli tapahtunut niin nopeasti. Hän tunsi nuorukaisen huulet omissaan. Vaikka suudelma oli raju ja ruhjova, Evany nautti siitä syvällä sisimmässään. Vaikka tietenkään Prinssillä ei ollut mitään tunteita häntä kohtaan, hän palvoisi tätä hetkeä aina, vaikka se olisi johtanut hänen kuolemaansa.
Suudelman jälkeen Evany ei pystynyt edes lyömään Herraansa, joka oli selvästikni odotattanut jotain sen tapaista. Otteen irrottua hänen kurkustaan Evany polvistui, lyöden polvensa rajusti lattiaan.
"Antakaa anteeksi julkeuteni, Herrani." palvelijatar pyysi, vaikka tuskin anteeksi pyytäminen tuskin kuului prinssin tapoihin, varsinkaan anteeksi antaminen köyhälle piikatytölle.
Odotettuaan hetken paikoillaan, Evany nousi, nöyränä kuin mikä.
"Jos tämä oli tässä, veisin pyykkinne pesutupaan, Teidän korkeutenne."
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 10 Kes 2009 12:13 am Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
”Voit poistua”, oli kaikki mitä Frederik virkkoi tähän asiaan, eikä aikonut mainita, että ei ollut mitään anteeksi annettavaa. Hän yksinkertaisesti käänsi palvelustytölle selkänsä ja pohti oliko hän mahdollisesti säikyttänyt tytön tarpeeksi pahanpäiväisesti. Hän ei kaivannut tätä uutta tyttöä urkkimaan yhtään ainoata paperia tai kirjettä, joka saattoi lojua pöydällä kaiken muun tarpeellisen ja tarpeettoman tiedon seassa. Suurin osa arvopapereista, jotka sisälsivät arkaluonteisia tietoja, Frederik oli sullonut varmaan talteen ja polttanut sitä mukaan kun oli nähnyt sen tarpeelliseksi. Toisaalta hänellä oli hallussaan tietoja, joiden avulla hän saattoi kiristää ja uhkailla tiettyjä erityisen muhkean omaisuuden keränneitä herramiehiä. Harvoilla oli puhtaat jauhot pussissa.
Niin, Frederik hallitsi peliä hieman erilaisin menetelmin kuin hänen rakkaat pikkusisaruksensa. Se ei ehkä ollut viisasta, mutta milloin nuori äpärä olisi todella ollut siinä asemassa, että olisi voinut punoa hienovaraisia ja kunniakkaita menetelmiä käyttävän kiristys ja hallintasuunnitelman.
Ennen kuin Evany katosi huoneistosta, prinssi muistutti vielä toistamiseen.
”Eikä sitten mitään tuoksuöljyjä. Saan niistä todellakin julmetun päänsäryn”, nuorukainen sanoi rauhallisella äänellä, kuin mitään ei olisi tapahtunut heidän kahden välillä ja nosti pöydällä lojuneen kirjan silmiensä tarkkailtavaksi.
Frederik katsoi kirjan kantta hieman hämillään. Se oli yksi niitä naisten lukemia uudenlaisia kevytmielisiä rakkausromaneita, joissa miehet olivat kunniakkaita ryöväreitä ja merirosvoja, jotka hurmasivat sankarittaren ja tyydyttivät hänen halunsa. Ryövärit ja roistot! Frederik pudisti päätään, mutta istuutui ja aloitti lukemisen kaikesta huolimatta. Kenties hänen pitäisi tosiaankin miettiä taktiikkaansa uudelleen.
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Palvelustyttö Evany
Liittynyt: 31 Hei 2007
Viestejä: 25
LähetäLähetetty: 12 Syy 2009 04:50 pm Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
(( Anteeksi epäaktivisuuteni. ))
"Kyllä, Herra." Evany sanoi nöyränä ja peruutti pois prinssin silmistä. Hän meni ja pakkasi nopeasti rättinsä ja laskosti prinssin likaiset vaatteet niin että niitä oli helpompi kantaa.
"Ei tietenkään, Teidän korkeutenne." Piikatyttö sanoi ja nosti yhden tyynyliinan kasan päällimäiseksi. Liinan sisältä tippui sulavasti lattialle kirje kuori, johon oli kirjoitettu kauniilal käsialalla prinssi Frederikin nimi.
Evany katsoi hetken isäntäänsä, joka oli alkamassa lukemaan kirjaa.
"Olen pahoillani, Prinssi Frederik, kun häiritsen lukurauhaanne, mutat tämä tippui tyynyliinanne välistä." Tyttö sanoi nöyristellen, laski avaamattoman krijekuoren pöydälle ja poistui huoneesta. Evany kipitteli hermostuneena alas pesutupaan, ajatukset kiinni löytämässään kirjeessä.
Melkein heitettyään liinavaatteet pyykkiin, hänen kätensä menivät hänen kaulalleen, johon sattui ja sitä tykytti. Palvelustyttö katsoi rikkinäisestä peilistä, ja huomasi pienet, punertavat kohoumat kaulallaan, mutta antoi asian olla. Evany kipitti takaisin prinssi Frederikni huoneiston ovelle ja koputti hiljaa oveen.
_________________
Romantiikkaa ja alentumista kannattava palvelustyttö Evany, ruudun takana Ichi-san.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Prinssi Frederik
Liittynyt: 07 Hei 2007
Viestejä: 108
LähetäLähetetty: 26 Lok 2009 04:16 am Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä Muokkaa/Poista viesti Poista tämä viesti Näytä lähettäjän IP
Frederik selasi laiskasti kirjan sivuja silmäillen vain päällisin puolin, mitä sivuilla sanottiin ja mitä kerrottiin. Nainen näytti olevan jonkun kaukomaan sulttaanin nuorin tytär, kuinkas muutenkaan, jonka rosvoruhtinas ryöstää yltäkylläisten lunnaiden toivossa. Muutamaa lukua myöhemmin kaksikko pakeni takaa-ajajia ja tietysti rosvoruhtinas alkoi kiintyä panttivankiinsa. Prinssi tuijotti sano, luki yhden sieltä ja toisen täältä. Vähitellen teksti kävi rohkeammaksi ja alkoi olla jo mauttomuuden puolella kun prinssi napsautti kirjan kiinni.
Piikatyttö oli tuonut kirjeen ja laskenut sen pöydälle anteeksi pyydellen, mutta prinssi oli vähät välittänyt. Hän tiesi tasan tarkkaan, mitä kirje piti sisällään ja kuka oli kirjoittanut viehkeällä käsialalla kirjeen päälle hänen nimensä. Ainakin tyttö oli tuonut sen hänelle, eikä napannut itselleen luettavaksi. Ei sillä, että sanat olisivat todellisuudessa täysin merkityksettömiä niille, jotka tahtoivat luoda lisää skandaaleja äpärän ympärille. Itse siassa kiemuraiset kirjaimet eivät muodostaneet kovinkaan mairittelevia sanoja lukijalleen, mutta käsiala oli kaunista. Jokainen viiva oli suora ja terävä, jokainen kaari täyteläisen pehmeä. Ristiriidat olivat suorastaan kiehtovia.
Kirjan sivuilla seikkaileva ryöväri saattoi sulattaa neitosten sydämiä, mutta todellisuus ei ollut aina yhtä kaunista, jos asiaa tarkasteli rakkauden kannalta. Kenties he eivät olleet niin erilaisia, hän ja ryöväri. Kenties heidän kunnian ja oikeudenmukaisuudentajunsa olivat vain erilaisia. Frederik viskasi kirjan pöydälle napauttaen mietteliäänä kiiltävää puupintaa. Kuka olisi sopiva puoliso? Kenties sievä englantilainen tai ranskalainen prinsessa? Frederik kaivoi muististaan kasvoja, yhdisteli niihin nimiä ja sukulaissuhteita. Kenestä olisi hänelle hyötyä? Yksi kerrallaan Frederik hylkäsi naisen toisensa perään, mitä naurettavimpiin tekosyihin vedoten. Ehkä hän ei vain ollut sitä tyyppiä, joka halusi sitoutua toiseen ihmiseen.
Oveen koputettiin, mikä katkaisi prinssin ajatukset. Kuin taikaiskusta hovimestari Stevens ilmestyi ovelle ja avasi tämän päästäen palvelijattaren sisälle.
Frederik tuijotti tapahtumia lähes tylsistyneen oloisena pohtien oliko hän kenties pelotellut tyttöä tarpeeksi?
_________________
Frederik von Clover
"It's no secret ambition bites the nails of success
Every artist is a cannibal, every poet is a thief"